Ulosottohakemus on oikeudellinen menettely, jota käytetään, kun esimerkiksi velkoja haluaa pyytää ulosottomiehen toimenpiteitä. Tämän lisäksi myös esimerkiksi häätöä, takavarikkoa, lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta edeltää tuomioistuimen ulosottokelpoinen päätös. Vaikka tuomioistuimen antama tuomio toimii ulosottoperusteena, se ei itsessään käynnistä ulosottoa, vaan velkojan on itse oltava aktiivinen ja esitettävä hakemus ulosottomiehelle, jotta ulosottomenettely voidaan aloittaa.

Miten ulosottohakemus tehdään?

Käynnistääkseen ulosottomenettelyn velkojan täytyy toimittaa ulosottomiehelle ulosottohakemus, jossa on ilmoitettava:

  • Osapuolet: Hakemuksessa on ilmaistava velkojan nimi ja tilanteesta riippuen joko tämän henkilö- tai y-tunnus, sekä osoite, puhelinnumero ja tilinumero. Mikäli velkoja käyttää asiamiestä, myös tämän tiedot on ilmoitettava ulosottohakemuksessa. Velallisen osalta kirjataan tämän nimi ja osoite, sekä mahdollisuuksien mukaan henkilö- tai y-tunnus. Jos velallisia on useita, kirjataan tieto siitä, keneltä kaikilta velka vaaditaan perittäväksi.
  • Ulosottoperuste: Hakemukseen kirjataan ulosottoperusteen tunnistetiedot, kuten tuomioistuimen nimi, ratkaisun päivämäärä sekä diaarinumero.
  • Perittävä: Tiedot siitä, mitä perittäväksi vaaditaan, kuten perittävän määrä tai koron alkamispäivä.
  • Muut tiedot: Ulosottohakemukseen merkitään lisäksi muita oleellisia tietoja, kuten tieto siitä, mikäli velkoja haluaa ratkaista asian suppeassa menettelyssä. Tällöin velkojan pyynnöstä ulosotto voidaan hoitaa tehokkaammin rajoittamalla toimenpiteet koskemaan valmiiksi rahana olevaa omaisuutta, kuten palkkaa. Lisäksi velkoja voi ilmoittaa haluavansa asian passiivirekisteröintiä. Mikäli kahden vuoden sisällä varaton velallinen saa esimerkiksi perinnön tai veronpalautuksen, voidaan näitä varoja käyttää myös passiivirekisteristä löytyvän saatavan maksamiseen.
  • Liitteet: Hakemukseen tulee lisäksi liittää tuomioistuimen päätös tai muu ulosottoon oikeuttava asiakirja. Mikäli tuomioistuimen ratkaisu löytyy sähköisestä tuomiorekisteristä tai jos ulosottoa on aiemmin haettu saman ratkaisun perusteella, ei sitä kuitenkaan tarvitse erikseen toimittaa. Muun kuin tuomioistuimen ratkaisun osalta, tulee ulosottoon oikeuttava asiakirja aina toimittaa. Ulosottoon oikeuttavan päätöksen lisäksi tapauksesta riippuen ulosottohakemukseen voidaan liittää esimerkiksi juokseva velkakirja, vekseli, shekki, sosiaalilautakunnan vahvistama elatussopimus tai asiamiehen valtakirja.
  • Allekirjoitus: Lopuksi ulosottohakemus allekirjoitetaan.

Edellä mainittuun menettelyyn on joitakin poikkeuksia. Esimerkiksi joidenkin julkisoikeudellisten maksujen suhteen menettelytavat vaihtelevat. Verojen, sakkojen tai muiden sellaisten ulosmittaamiseksi riittää pelkän laskun lähettäminen ulosottomiehelle. Hän voi sen jälkeen käynnistää ulosottomenettelyn ilman tuomioistuimen erillistä päätöstä. Myös esimerkiksi osamaksukauppa on siinä mielessä suoraviivaisempi, että vahvistettua kaavaketta käyttäen luotu osamaksusopimus antaa mahdollisuuden pyytää ulosottomieheltä esineen tilitystä ja takaisinottoa. Osamaksukaupan osalta ulosotto käy siten helpommin, ja ostaja saadaan nopeammin ulosottomenettelyn kohteeksi.

Voit ladata alta valmiin ulosottohakemuspohjamme ulosoton käynnistämiseksi. Asiakirjan lopusta löydät lisää ohjeita hakemuksen täyttämiseen!

Lue lisää ulosottoperusteista.

Lähde §: ulosottokaari

16.02.2015

Päivitetty 05.08.2024
Suomen Juristit lakimies

Nopeaa apua lakiasioihin.