Yrityssaneeraus

Yrityssaneerauslailla luotiin taloudellisissa vaikeuksissa oleville, mutta elinkelpoisille yrityksille mahdollisuus yrityksen tervehdyttämiseen. Saneerausmenettely on vaihtoehto konkurssille, sellaisille yrityksille, jotka ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin, mutta jonka toiminta on jatkamiskelpoista. Yritykselle jota on haettu konkurssiin, on voitu useissa tapauksissa vahvistaa saneerausohjelma. Jos yritys on maksukyvytön eikä sen tilannetta voida saneerausohjelman avulla korjata muuten kuin lyhytaikaisesti, yritys voidaan joutua asettamaan konkurssiin.

Velallinen voi esittää selvitystä siitä, että yrityksessä mahdollisesti jo toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet huomioon ottaen yhtiön kannattavalle liiketoiminnalle on riittävät edellytykset. Mitä tappiollisempaa velallisen aikaisempi toiminta on ollut, sitä selvempi merkitys on sillä, että velallinen pystyy tuomaan esiin tappiollisuuden syyt ja konkreettisia toimenpiteitä kannattavuutensa parantamiseksi.

Miten yrityssaneerausmenettely aloitetaan?

Saneerausmenettelystä päättää tuomioistuin. Tuomioistuin määrää selvittäjän, jonka tehtävänä on laatia yritykselle saneerausohjelma. Ohjelmaan tulee sisällyttää määräykset sellaisista liiketaloudellisista toimenpiteistä, jotka ovat välttämättömiä yrityksen toiminnan jatkamiseksi. Saneerausohjelmassa määrätään yrityksen velkoja koskevista velkajärjestelyistä. Velkajärjestelyt koskevat velallisen kaikkia velkoja, mukaan luettuina vakuusvelat.

Velkajärjestelyissä velallisen velkoja voidaan alentaa, jolleivät lievemmät keinot riitä toiminnan jatkamiseksi. Vakuusvelkojen määrää ei kuitenkaan voida alentaa. Saneerausohjelma voidaan laissa tarkemmin määrätyin edellytyksin vahvistaa, vaikka kaikki velkojat eivät ole sitä kannattaneet. Saneerausmenettelyn aloittaminen aikaansaa niin sanotun rauhoitusajan, jonka aikana saneerausvelalliselle laaditaan saneerausohjelma. Saneerausohjelma sisältää määräykset velkojen järjestelyistä sekä muista saneeraustoimenpiteistä, joiden tavoitteena on korjata yrityksen toimintaedellytyksiä. Saneerausohjelma kestää yleensä useita vuosia. Saneerausohjelman suoritettuaan yritys vapautuu saneerausveloista siltä osin kuin niille ei ohjelman mukaan pitänyt maksaa suorituksia. Lähtökohta on, että saneerauksen tulee olla velkojille konkurssia edullisempi vaihtoehto.

Kuka voi hakeutua yrityssaneeraukseen?

Yrityssaneerauksen kohteena voi olla yksityinen elinkeinoharjoittaja, henkilö- tai osakeyhtiö. Yrityssaneeraus aloitetaan yrityksen tai velkojan tekemästä hakemuksesta. Päätöksen hakemuksesta tekee osakeyhtiössä yhtiökokous hallituksen myötävaikutuksella ja henkilöyhtiössä vastuunalaiset yhtiömiehet yksissä tuumin. Tuomioistuin tutkii hakemuksen edellytykset. Menettely voidaan aloittaa tuomioistuimen päätöksellä, jos yritys ja vähintään kaksi merkittävää velkojaa tekee hakemuksen taikka jos yritystä uhkaa maksukyvyttömyys tai se on jo maksukyvytön. Saneerausmenettelyn edellytyksenä on, että yritys on perustaltaan elinkelpoinen.

Menettelyn aloittamiselle on este ensinnäkin silloin, jos velallinen on maksukyvytön, mutta maksukyvyttömyyttä ei todennäköisesti voida poistaa tai sen uusiutumista estää pysyvästi. Menettelyn aloittamisen esteitä ovat myös velallisen kykenemättömyys menettelykustannusten tai muiden menettelyn alkamisen jälkeen syntyvien velkojen maksamiseen, perusteltu epäily menettelyn väärinkäytöstä, vahvistamiskelpoisen saneerausohjelman edellytysten puuttuminen ja velallisen puutteellinen kirjanpito.

Saneerausmenettelyn aloittaminen aiheuttaa kaikkia velkoja koskevan maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokiellon. Maksukiellon estämättä voidaan maksaa muun muassa työntekijöiden palkkoja ja eräitä tavarantoimittajien saatavia. Menettelyn alkamisen jälkeen syntyviä velkoja voidaan maksaa ja myös periä normaalisti. Tuomioistuin voi hakemuksen vireille tultua hakijan tai velallisen vaatimuksesta määrätä edellä mainitut kiellot olemaan väliaikaisena voimassa jo ennen menettelyn alkamista, jos siihen harkitaan olevan tarvetta.

Velkajärjestelyn tarkoitus

Yrityssaneerauksen tärkein keino on velkajärjestely, joka on myös ainoana saneerauskeinona säännelty yksityiskohtaisesti laissa. Saneerausvelkoja ovat kaikki ennen menettelyn alkamista syntyneet rahavelat, joista menettelyn kohteena oleva velallinen on vastuussa. Saneerausvelkoihin luetaan myös vakuusvelat sekä velat, joiden peruste tai määrä on ehdollinen, riitainen tai muusta syystä epäselvä. Saneerausvelkoihin voidaan kohdistaa velan maksuaikaan, korkoon ja muihin luottokustannuksiin sekä pääomaan liittyviä toimenpiteitä. Muihin saneerauskeinoihin nähden velkajärjestely on kuitenkin periaatteessa viimesijainen.

Saneeraustoimenpiteet ja saneerausohjelma

Ensisijaisesti yritystoiminnan kannattavuuden parantamiseen tulisi pyrkiä toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia koskevilla saneeraustoimenpiteillä. Mahdollisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi kannattamattomien toimintojen lopettaminen tai myynti, omistus- ja pääomarakenteiden muuttaminen, henkilöstö-järjestelyt ja yrityksen juridisen muodon muuttaminen.

Saneerausohjelmassa tulee yksilöidä velallisen toiminnan tervehdyttämiseen tähtäävät sekä velallisen ja velkojien asemaa koskevat toimenpiteet ja järjestelyt perusteluineen. Lisäksi ohjelmassa tulee muun muassa määrätä velallisen toiminnan jatkamisen laajuudesta ja siihen liittyvistä muutoksista, velallisen varoja koskevista toimenpiteistä, henkilöstöjärjestelyistä sekä velkajärjestelyjen sisällöstä.

Lähde §: laki yrityksen saneerauksesta.

Lue lisää saneerausohjelmaehdotuksen laatimisesta.

Suomen Juristit Oy
16.02.2015
(Päivitetty 03.08.2021)