Asianosaisen oikeus tulla kuulluksi ulosotossa

Asianosaisen oikeus tulla kuulluksi ulosotossa

Asianosaisen oikeus tulla kuulluksi ulosotossa on keskeinen periaate ja asianosaisen vahva oikeus. Asianosaisella tarkoitetaan jokaista, jolla on joku osuus tai osallisuus ulosottoasiaan. Asianosaisia ovat sekä velkojat että velalliset. Lisäksi asianosainen voi olla edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi sellainen ns. kolmas taho, jonka hallussa olevaa omaisuutta ulosottoasia joiltakin osin koskee.

Asianosaisen oikeus tulla kuulluksi oikeudenkäytön yhteydessä on yksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusperiaatteista. Tämä sama kuulemisen periaate läpäisee koko viranomaiskentän Suomessa. Samaa periaatetta noudatetaan myös ulosotossa, joskin ulosoton summaarisesta luonteesta johtuu, ettei asianosaisen oikeus tulla kuulluksi vastaa asianosaisen kuulemista laajuudeltaan ja laadultaan tuomioistuinprosessissa toteutettavaa kuulemista.

Ulosottoasia käynnistyy vasta, kun ulosotolle on peruste. Yleensä ulosottoperuste on tuomioistuimen antama maksutuomio, joskin on olemassa suoraan ulosottokelpoisia julkisia maksuja. Yhtäkaikki ulosoton lähtökohta on aina se, että ulosottovelan peruste on riidaton ja selvitetty ennen kuin se on siirretty ulosottoon. Sen vuoksi asianosaisen kuuleminen ei ole tarpeen samassa laajuudessa kuin tuomioistuimessa.

Asianosaisen kuulemiseen kuitenkin pitää pyrkia mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan myös ulosoton yhteydessä. Ulosottokaaren mukaan ulosottoasian asianosaiselle tulee ennen asian käsittelyä varata tilaisuus tulla kuulluksi, jos asia on sen luonteinen, että se vaatii asianosaisten kuulemista.

Täytäntöönpanon jatkamista ei kuitenkaan estä se, vaikkei asianosaisen yhteystietoja ole saatu selville tai kuuleminen ei muusta vastaavasta syystä onnistu. Ulosottomiehen tulee kuulla asianosaista tai sivullista, jos asialla arvioidaan olevan tälle huomattava merkitys eikä kuulemiselle ole estettä.