Joukkovelkakirjalaina

Joukkovelkakirjalainalla tarkoitetaan joko yrityksen, valtion, kunnan, luottolaitoksen tai yhteisön liikkeeseen laskema lainaa, jota voidaan myydä sijoittajille ja jonka tarkoituksena on pyrkiä nostamaan yrityksen vierasta pääomaa. Joukkovelkakirjalainat ovat velkakirjoja, joiden avulla lainan liikkeeseenlaskija lainaa varoja sijoittajalta.

Yrityksen toimintaansa tarvitsema pääoma koostuu omasta pääomasta sekä vieraasta pääomasta. Joukkovelkakirjalainoiksi luetaan esimerkiksi obligaatiot ja debentuurit.  Nämä ovat suosittuja rahoitusmuotoja nimenomaan suuryritysten ja julkishallinnon keskuudessa. Joukkovelkakirjatyyppejä on useita erilaisia ja niiden verotus riippuu velkakirjan tyypistä. Tässä artikkelissa käydään läpi ainoastaan joukkovelkakirjan yleispiirteet eikä erityyppisiin velkakirjoihin perehdytä tarkemmin.

Joukkovelkakirjalainan yleispiirteet

Joukkovelkakirjalainan liikkeelle laskeva yritys sitoutuu maksamaan lainan ostajalle jonakin tiettynä ajankohtana takaisin, esim. viiden vuoden kuluttua joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskusta lainan nimellisarvoa vastaavan summan. Usein lainan liikkeelle laskenut yritys sitoutuu maksamaan lainan ostajalle myös korkoa laina-ajalta. Poikkeuksen tästä tekevät nollakorkoiset joukkovelkakirjalainat, joista ei makseta korkoa ollenkaan.

Joukkovelkakirjoja on mahdollista hankkia liikkeellelaskun yhteydessä. Joukkovelkakirjojen niin kutsuttu juoksuaika on tyypillisesti muutamasta vuodesta kymmeneen vuoteen. Joukkovelkakirjalaina voi olla arvo-osuusmuotoinen, jolloin se on arvopaperien sähköisessä rekisterissä, jossa luovutukset toteutetaan omistajien arvo-osuustilien välisenä siirtona. Arvo-osuustilejä voi avata esimerkiksi pankissa. Jos arvo-osuusmuotoisia joukkovelkakirjalainat lasketaan liikkeeseen tulee niistä julkaista esite, jossa ilmoitetaan muun muassa lainan ehdot sekä tietoja liikkeellelaskijasta. Joukkovelkakirjoille on myös olemassa jälkimarkkinat, mutta kaupankäynti ei ole yhtä avointa kuin esimerkiksi osakkeilla. Sijoittaja ei voi suoraan ostaa joukkovelkakirjoja markkinoilta, vaan tähän tarvitaan kolmas osapuoli, joka toimii välikätenä, esim. pankki tai varainhoitaja.

Emissiokurssi ja esimerkki joukkovelkakirjalainasta

Emissio on tapahtuma, jossa joukkovelkakirjalaina myydään ensimmäistä kertaa markkinoille. Liikkeeseenlasku- eli emissiokurssi taas on hinta, jonka lainan ostaja maksaa joukkovelkakirjalainasta. Esimerkiksi päätetään, että lainaa voidaan merkitä nimellisarvoonsa, jolloin liikkeeseenlasku- eli emissiokurssi on 100. Mikäli siis 1000 euron nimellisarvon omaavan joukkovelkakirjalainan emissiokurssi on 100 prosenttia ja laina-aika 5 vuotta, maksaa lainan ostaja lainasta 1000 euroa ja saa sen takaisin 5 vuoden päästä. Mikäli emissiokurssi olisi vaikkapa 90 prosenttia, maksaisi lainan ostaja lainasta vain 900 euroa, mutta 5 vuoden kuluttua lainan liikkeelle laskenut yritys kuitenkin maksaisi tälle takaisin 1000 euroa, sillä kyseinen summa oli merkitty lainan nimellisarvoksi.

Joukkovelkakirjalainat ovat usein pienen riskin sijoitustuotteita ja täten, myös niiden tuotto-odotukset voivat olla muihin arvopapereihin verrattuna pienempiä. Tämä ei kuitenkaan poista sitä seikkaa, että sijoittajan tulisi tutustua niiden lainaehtoihin samalla tarkkuudella kuin minkä tahansa muunkin sijoitustuotteen. Joukkovelkakirjoihin liittyy nimittäin liikkeeseenlaskijariski. Jos lainan liikkeeseenlaskija todetaan maksukyvyttömäksi lainan erääntyessä tai laina-ajan aikana, voi sijoittaja menettää sijoittamansa pääoman ja mahdollisen tuoton kokonaisuudessaan tai osittain. Jos olet epävarma joukkovelkakirjalainaan sijoittamisesta, voit tutustua sen lainaehtoihin ym. yhdessä ammattilaisen kanssa. 

Joukkovelkakirjalainojen verotus

Joukkovelkakirjalainoista saatua mahdollista tuottoa verotetaan tuloverolain mukaisesti. Velkakirjalain mukaan joukkovelkakirjalainojen verotuksessa keskeinen kysymys on korkotulon erottaminen velkapääomasta maksettavasta hinnasta. Joukkovelkakirjojen jälkimarkkinoilla tapahtuviin luovutuksiin ja velan takaisinmaksun yhteydessä tapahtuviin lunastuksiin sovelletaan lähtökohtaisesti tuloverolain mukaisia yleisiä luovutusvoittoa ja -tappiota koskevia säännöksiä, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.

Luovutusvoittoa ja -tappiota laskettaessa luovutushinnasta tulee erotettaa koron osuus. Mahdollinen korkotulo tai jälkimarkkinahyvitys verotetaan niitä koskevien säännösten mukaan, kun taas pääomasta maksettuun osuuteen kohdistuu luovutusvoiton verotus.


Lähde §: Verohallinto

Lue lisää joukkovelkakirjoista.

Suomen Juristit Oy
04.08.2021 

Nopeaa apua lakiasioihin.