Kiireellinen hoito annetaan jokaiselle. Potilaalle on annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaikka potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi saada selvitystä. Jos potilas on aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, potilaalle ei kuitenkaan saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin hänen tahtoaan.
Vaikka potilaan suostumus on hoitotoimenpiteen luvallisuuden edellytys, on tilanteita, jolloin lupaa ei voida tai ehdi kysyä. Tällaiset tilanteet ovat yleensä kiireellisiä hätätapauksia, joissa potilas on viipymättä saatava hoitoon. Hoitotahto voidaan ilmaista kirjallisesti hoitotestamentissa.
Kiireellinen hoito ja sen järjestämisvastuu
Hoito on järjestettävä ilman viivytystä. Tämä edellyttää, että kunta tai kuntayhtymä järjestää ympärivuorokautisen päivystyksen. Lisäksi lääkärillä, hoitajalla ja muulla terveydenhoidon ammattihenkilöllä on velvollisuus antaa kiireellistä hoitoa aina, kun hän on saapuvilla. Hoito siis annetaan kiiretilanteessa, ellei potilaan tiedetä kieltäneen sellaista.
Usein kiireellistä hoitoa annettaan jo ensihoidon saavuttua esim. onnettomuus, tai tapaturmapaikalle. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Ambulanssit kuljettavat potilaan yleensä sairaaloiden päivystysosastoille, joka huolehtivat potilaan jatkohoidosta.
Lue lisää hoitotakuusta.
Lähde §: laki potilaan asemasta ja oikeuksista
Suomen Juristit Oy
30.12.2016
(Päivitetty 25.11.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.
