Lemmikki katsotaan Suomen oikeusjärjestyksessä irtaimeksi esineeksi eli tavaraksi. Tämä tarkoittaa, että lemmikkeihin sovelletaan esineoikeuden alaan kuuluvia säännöksiä ja oikeuksia. Vahvin esineoikeudellinen oikeus on omistusoikeus, joten lemmikki on lähtökohtaisesti sen osapuolen omaisuutta, joka sen on hankkinut. Jos lemmikki taas on hankittu yhdessä, niin sen omistajuus määräytyy lähtökohtaisesti yhteisomistajuutta koskevien sääntöjen perusteella.

Yhdessä hankitun lemmikin huoltajuudesta on suositeltavaa tehdä sopimus eron varalle, sillä lemmikkejä koskevat omistajuuskiistat ovat usein riitaisia. Sopimus on vapaamuotoinen ja se kannattaa tehdä kirjallisesti. Jos tällaista sopimusta ei tehdä, niin lemmikin omistajuus määräytyy viime kädessä avoliitossa omaisuuden erottelun ja avioliitossa osituksen kautta. Näitä toimenpiteitä tulee kuitenkin erikseen vaatia.

Lemmikkiä koskevissa kysymyksissä on kuitenkin mahdollisuus sovitteluun. Sovittelun yhteydessä on mahdollista sopia esimerkiksi tapaamisjärjestelyistä osapuolia sitovasti. Mikäli sovintoa ei synny, niin lemmikkiä koskeva omistajuuskiista voidaan viedä myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tässä yhteydessä on hyvä huomioida, että vaikka lemmikkieläin on lähtökohtaisesti esine niin ratkaisuun voivat vaikuttaa myös eläinsuojelua koskevat säännökset. Tämä kuitenkin vaatisi todella painavia perusteita, kuten sen, että toinen osapuolista määrättäisiin tai olisi määrätty eläintenpitokieltoon. Jos sinulla on riitaa lemmikin omistajuuteen liittyen niin voit ottaa yhteyttä meihin lakipuhelimen välityksellä.

Suomen Juristit Oy
Lakitiimi
16.2.2026