Asunnon vuokrasuhteen molemmilla osapuolilla on asunnosta omat vastuunsa ja velvollisuutensa, joista säädetään laissa asuinhuoneiston vuokraamisesta. Tässä artikkelissa keskitytään tarkastelemaan vuokralaisen velvollisuutta huolehtia asunnosta asianmukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sellaisia toimenpiteitä kuten, että kaatunut neste tulee kuivata viipymättä tai että painavia huonekaluja ei tule vetää tai raahata parkettilattialla ilman suojausta.

Vuokralainen on vastuussa vahingoista ja velvollinen maksamaan vuokranantajalle vahingonkorvausta silloin, jos hän on laiminlyönyt tätä velvollisuuttaan ja on vahingoittanut asuntoa joko huolimattomuudellaan tai tahallisesti. Vuokralaisella on myös velvollisuus pyrkiä rajoittamaan mahdollisen vahingon syntymistä. Esimerkiksi huomatessaan mahdollisen vesivahingon vuokralaisen täytyy ryhtyä kohtuullisiin toimenpiteisiin vahingon estämiseksi tai sen laajenemisen rajoittamiseksi. Jos vuokralainen ei reagoi tilanteeseen, jossa häneltä vaadittaisiin toimenpiteitä, hän voi joutua vastuuseen myös tästä laiminlyönnistä. Korvausvastuuta ei myöskään synny pelkästä vahingosta, vaan sen lisäksi arvioidaan, onko vuokralainen toiminut huolellisesti tilanteeseen nähden. Esimerkiksi äkilliset ja ennalta-arvaamattomat tilanteet eivät yleensä johda korvausvastuuseen.

Asunnon tavanomainen kuluminen pitää kuitenkin pystyä erottamaan korvausvastuuseen johtavista tilanteista. Tavanomainen kuluminen, kuten saranoiden löystyminen tai lattian tavallisesta käytöstä johtuva kuluminen, kuuluu vuokra-asumiseen eikä siitä aiheudu vuokralaiselle korvausvastuuta. Vuokralaisen vastuuta ei voida sopimuksella laajentaa ankarammaksi kuin laki sallii. Jos vuokrasopimukseen on kirjattu ehto, joka on lainvastainen, kyseinen ehto on mitätön.

MUIDEN KUIN VUOKRALAISEN AIHEUTTAMAT VAHINGOT

Vuokralainen on vastuussa myös niistä henkilöistä, jotka oleskelevat asunnossa hänen luvallaan. Jos vieras aiheuttaa vuokra-asunnolle vahinkoa tahallaan tai huolimattomuudellaan, korvausvastuu kohdistuu vuokralaiseen. Tämä koskee vuokra-asunnon lisäksi myös kiinteistön muita yhteistiloja, kuten esimerkiksi pesutupaa. Vuokralaisella on kuitenkin oikeus periä vahingonkorvausta vahingon aiheuttaneelta henkilöltä. Poikkeuksena tähän ovat tilanteet, joissa vahinko aiheutuu vuokranantajan toimeksiannosta työskentelevän henkilön toiminnasta. Tällaisten henkilöiden aiheuttamat vahingot eivät johda vuokralaisen vahingonkorvausvelvollisuuteen.

Jos vuokralainen luovuttaa asunnon tai osan asunnosta toisen henkilön käyttöön, hän ei vapaudu tästä vastuusta. Vuokralainen vastaa omista sopimusvelvoitteistaan myös ali- ja jälleenvuokraus tilanteissa ja täten myös siitä vahingosta, jonka asunnon käyttäjä aiheuttaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vuokralainen kantaa riskin myös silloin, kun hän ei itse ole paikalla, mutta on antanut toiselle henkilölle käyttöoikeuden asuntoon.

VUOKRAVAKUUS

Muun muassa edellä annetun selvityksen vuoksi vuokrasuhteissa on tyypillistä ottaa vuokralaiselta vuokravakuus. Vakuus on olemassa siltä varalta, että vuokralainen ei noudata sopimusvelvoitteitaan. Tätä vakuutta voidaan käyttää vuokrasuhteen lopuksi esimerkiksi vuokra-asunnolle aiheutuneiden vahinkojen tai maksamattomien vuokrien kattamiseen. Lain mukaan vakuus saa olla enintään kolmen kuukauden vuokraa vastaava summa, vaikka käytännössä se on usein yhden tai kahden kuukauden vuokraa vastaava summa.

Ole meihin yhteydessä, jos sinulla on vuokrasuhteeseen liittyvä oikeudellinen ongelma. Tarjoamme alkuselvityksen ja arvioimme oikeudellisen asemasi tilanteessa veloituksetta.

Suomen Juristit
Lakitiimi
2.6.2026