Taloyhtiön remontit herättävät usein kysymyksiä siitä, kuka maksaa korjauksesta aiheutuvat kustannukset sekä missä kulkee yhtiön ja osakkaan välinen vastuunraja. Tämä vastuunjako yleensä vaihtelee taloyhtiökohtaisesti, vaikka se perustuu asunto-osakeyhtiölakiin, koska yhtiöjärjestyksellä voidaan poiketa lain asettamasta vastuunjaosta. Yhtiöjärjestyksen vastuunjako ei saa kuitenkaan loukata osakkaiden välistä yhdenvertaisuutta. Tässä artikkelissa käydään läpi taloyhtiön ja osakkaan välistä vastuunjakoa lain näkökulmasta, joten sen sisältöä kannattaa tulkita yhtiöjärjestyksen rinnalla ja yhtiöjärjestystä täydentävästi.

Pääsääntö toimii, että taloyhtiö vastaa rakennuksen perusrakenteista ja yhteisistä järjestelmistä. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi rakennuksen runkoa, eristeitä sekä vesi-, sähkö-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmiä. Lisäksi yhteistilat ja rakennuksen ulkopinta kuuluvat taloyhtiön vastuulle. Jos taloyhtiön vastuulla oleva vika tai sen korjaaminen vahingoittaa osakkaan huoneistoa, niin taloyhtiö on vastuussa tästä aiheutuvista kustannuksista. Osakkeenomistajan vastuulla ovat lain mukaan huoneiston sisäpinnat ja varusteet. Näihin kuuluvat mm. lattiat, seinäpinnat, kalusteet, hanat ja sisäovet. Lisäksi osakas on vastuussa itse teettämistään muutostöistä ja kunnossapidosta.

TALOYHTIÖN REMONTISTA PÄÄTTÄMINEN JA KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN

Taloyhtiön hallitus ei voi päättää yleensä yksinään remonteista, koska niiden vaikutukset asumiseen ja asumiskustannuksiin ovat yleensä laajoja. Tämän vuoksi taloyhtiön remonteista päätetään yhtiökokouksessa. Tavanomaisista peruskorjauksista, kuten putkiremontista, voidaan päättää yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksellä, jos yksittäisen osakkaan maksuvelvollisuus ei muodostu liian ankaraksi. Jos kyse on kuitenkin laajakantoisemmista tai merkittävästi asumiskustannuksiin vaikuttavista uudistuksista niin päätökset tehdään asunto-osakeyhtiölain erityissäännösten perusteella, joissa vaadittava kannatus ja remontin kustannusten jakautuminen vaihtelevat tilanteesta riippuen.

Osakkeenomistajalla voi olla joissain tilanteissa myös oikeus hyvitykseen, jos hän on itse maksanut ja toteuttanut parannuksia, joista on myöhemmin hyötyä yhtiön remontissa. Hyvityksen määrä arvioidaan parannuksilla saavutetun säästön perusteella, josta vähennetään tekniset kustannukset ja huomioidaan ikävähennys. Kun taloyhtiö taas toteuttaa esimerkiksi putkiremontin, sen velvollisuutena on saattaa huoneiston sisäosat vähintään alkuperäistä vastaavaan perustasoon. Sen sijaan osakkaan omat laatutason parannukset jäävät hänen omalle kustannukselleen.

Jos osakas teettää omaan asuntoonsa remontin, joka vahingoittaa yhtiön vastuulla olevia rakenteita, hän voi joutua tästä vahingonkorvausvastuuseen. Vastuu edellyttää kuitenkin tuottamusta, eli pelkkä vahinko ei riitä vaan sen pitää johtua joko huolimattomuudesta tai tahallisuudesta. Osakkaan on siis huolehdittava, että remontti toteutetaan asianmukaisesti ja että sitä valvotaan riittävästi. Tämä koskee erityisesti sellaisia tiloja kuten kylpyhuonetta, joiden huolimattomasta toteutuksesta voi koitua taloyhtiölle merkittävää vahinkoa.

Ota meihin yhteyttä, jos epäilet taloyhtiön päätöksen lainmukaisuutta tai tarvitset oikeudellista apua taloyhtiöön liittyvässä riitatilanteessa. Tarjoamme alkuselvityksen ja arvioimme oikeudellisen asemasi tilanteessa veloituksetta.

Suomen Juristit
Lakitiimi
2.6.2025