Testamentin moittiminen tarkoittaa, että perillinen riitauttaa testamentin oikeudessa ja vaatii sen julistamista kokonaan tai osittain pätemättömäksi. Testamentin moiteoikeus kuuluu lähtökohtaisesti vainajan perillisille, eli henkilöille, jotka olisivat ilman testamenttia olleet oikeutettuja perimään vainajan. Tämä moiteoikeus ei siirry perillisen velkojille eli perillisen velkojat eivät voi moittia testamenttia. Myös valtiolla on oikeus moittia testamenttia, jos se muuten tulisi perimään vainajan jäämistön. Moiteoikeuden menettää, jos hyväksyy testamentin tai muulla tavalla selvästi ja todistettavasti luopuu oikeudestaan riitauttaa se.

MOITEPERUSTEET JA MÄÄRÄ-AIKA

Perintökaaren mukaan testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi moitekanteen johdosta neljällä eri perusteella:

1. Testamentintekijä ei ole ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään. Tämä tarkoittaa, ettei vainaja ole ollut  testamenttia tehdessään oikeudellisesti kelpoinen määräämään jäämistöstään esimerkiksi alaikäisyyden tai edunvalvonnan vuoksi.
2. Testamentissa on muotovirhe. Testamentin pätevyyden edellytyksenä on, että se on laadittu lain edellyttämässä muodossa (katso lisää täältä), ja näiden muotovaatimusten rikkominen voi johtaa testamentin pätemättömyyteen.
3. Testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai muu sieluntoiminnan häiriö. Tässä on kysymys siitä, että testamentti ei ole pätevä, jos sen tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, kehitysvammaisuuteen rinnastuva tila tai muu vastaava häiriö, joka on olennaisesti heikentänyt henkilön kykyä ymmärtää testamentin tekemisen merkitystä.
4. Testamentin tekijä on pakotettu, taivutettu, petollisesti vietelty tai erehtynyt siten, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa. Tässä on olennaista, että testamentin tekemiseen johtanut epäasiallinen menettely, esimerkiksi painostaminen, on vaikuttanut ratkaisevasti testamentintekijän tahdonmuodostukseen.

Moitekanne tulee laittaa vireille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon testamentista. Tämä määräaika on ehdoton, eikä sitä voida pidentää tai palauttaa myöhemmin. Testamenttia ei voida myöskään moittia vielä testamentintekijän eläessä.  Jos moitekanne pannaan vireille ennen testamentin tekijän kuolemaa, se jätetään tutkimatta.

Jos testamentti julistetaan moitekanteen johdosta pätemättömäksi, se menettää vaikutuksensa siltä osin kuin se estäisi moitteen nostanutta perillistä saamasta lain mukaista perintöosuuttaan. Moitteen ei kuitenkaan tarvitse koskea koko testamenttia, vaan testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi myös osittain. Vaikka moitekanne hylättäisiin, perillisellä voi silti säilyä oikeus lakiosaansa, joka on riippumaton testamenttimääräyksistä. Lakiosaa tulee kuitenkin vaatia moitekanteesta erillisellä lakiosavaatimuksella.

Ole meihin yhteydessä, jos kaipaat oikeudellista apua kuolinpesään tai perintöön liittyvissä asioissa. Tarjoamme alkuselvityksen ja arvioimme oikeudellisen asemasi tilanteessa veloituksetta.

Suomen Juristit
Lakitiimi
15.6.2026