Mitä on byrokratia?

Byrokratia tulee ranskan kielestä ja tarkoittaa organisaatioita, toimenpiteitä, protokollia ja sääntelyä, joilla jotakin toimintaa määrätään ja suoritetaan. Byrokratiaa voidaan pitää sekä negatiivisena että positiivisena asiana.

Negatiivista

Arkisemmin byrokratialla tarkoitetaan yleensä hallinnon hitautta, jäykkyyttä ja muodollisuutta. Byrokratia ja byrokraattisuus koetaan usein negatiiviseksi. Pahimmillaan byrokratiassa järkeistetään ja tehostetaan toimintaa niin monin säännöin ja järjestelmin, ettei tilaa jää aloitteellisuudelle, yksilöiden valinnanmahdollisuuksille, uusille innovaatioille tai terveen järjen käytölle.

Positiivista

Byrokratia on paljon muutakin kuin ”paperisotaa”. Byrokratialla tarkoitetaan usein määrättyjä menettelymuotoja, mikä on edellytys hallinnon palveluja käyttävien yhdenvertaiselle kohtelulle. Byrokratia voi tarkoittaa positiivisessa mielessä mm. sitä, että joku ottaa asioita hoitaakseen, mutta myös vastattavakseen. Byrokratialla varmistetaan se, että päätös on samanlainen riippumatta esimerkiksi kansalaisen henkilökohtaisista ominaisuuksista. Useimmiten kansalainen jättää hakemuksen johonkin laitokseen tai virastoon tietämättä kuka työntekijä saa hänen asiansa käsiteltäväkseen. Tästä näkökulmasta voi asiakkaan oikeusturvan kannalta olla myös toivottavaa, että asian käsittelystä on riittävän tarkat menettelytapaohjeet, mutta myös lakiin kirjatut yhtenevät kriteeri ja edellytykset esimerkiksi tietyn etuuden myöntämiselle.

Byrokratia on eräänlainen organisaatiomalli, jossa päätöksenteko ja hallintokoneisto ovat tasapuoliset kaikille. Kansalaisia kohdellaan tasa-arvoisesti näiden asioidessa hallinnossa. Päätöksentekoa ohjaavat ennalta määrätyt säännöt, joita hallinnon työntekijät noudattavat hyvin, luotettavasti ja yhtenevästi. Huono puoli byrokratiassa on se, ettei päätöstä saada aikaan kovinkaan edullisin kustannuksin. Toisaalta tiukka lakimääräisys ja muotovaatimukset jättävät vain vähän tilaa mielivallalle. Yhteneväisillä menettelymuodoilla taataan hallinnossa asioivien yhdenvertaisuus ja oikeusturva, jota jo perustuslaki edellyttää. Hallinnon lakiperustaisuus jättää näkyväksi päätöksenteon kulun ja tuo myös mahdollisuuden hakea päätöksen oikaisua. Se ei myöskään salli korruptiota tai väärinkäytöksiä siinä määrin kuin vähemmän byrokraattinen järjestelmä.

Suomen Juristit Oy
7.12.2016