Avoliittolaki lähtee siitä, että puolisot voivat hoitaa yhteisen taloutensa purkamisen vapaamuotoisesti sellaisella tavalla, jonka he parhaaksi näkevät. Joskus sopiminen ei kuitenkaan suju. Laki luo puitteet omaisuuden erottelulle avoerossa etenkin silloin,… Lue lisää »
Avoliitto syntyy usein vaivihkaa, ja viiden vuoden päästä tai yhteisen lapsen synnyttyä puolisot ovat tietämättään muodostaneet avoliittolain tarkoittaman yhteisen talouden. Mikä ihmeen yhteinen talous? Avoliitto ei siis olekaan juridisesti niin… Lue lisää »
Asuntokaupan jälkeen voi joskus ilmetä tilanne, jossa ostettu asunto ei olekaan siinä kunnossa kuin oli sovittu tai oletettu. Kyse voi olla esimerkiksi kosteusvauriosta, rakenteellisesta viasta tai puutteellisista tiedoista. Tällöin kyseessä… Lue lisää »
Lue nämä ohjeet ennen asiakirjan allekirjoittamista. Suomen Juristit OyPerheoikeuden tiimi23.3.2026
Olemme koonneet tälle sivulle kysymyksiä, joita meille usein esitetään liittyen hoito- ja hoivatahtoon. Mikä on hoitotahto? Hoitotahto on asiakirja, jolla ilmaiset läheisillesi ja sinua mahdollisesti tulevaisuudessa hoitavalle terveydenhuollon ammattilaisille omaa… Lue lisää »
Tuoreessa ratkaisussaan KKO 2026:12 korkein oikeus on ottanut kantaa työnantajan oikeuteen muuttaa palkallinen ruokatauko palkattomaksi. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa VR:n työntekijöiden 35 minuutin palkallinen ruokatauko oli muutettu työnantajan työnjohto-oikeuden nojalla palkattomaksi.… Lue lisää »
Suomeen tuodaan vuosittain paljon käytettyjä autoja Ruotsista ja Virosta. Osa näistä ajoneuvoista on ollut aiemmin vuokra-autokäytössä. Näitä ulkomailta tuotuja vuokra-autoja välittävät pääasiassa isot autoliikkeet. Vuokra-autona käytetty ajoneuvo on todennäköisesti ollut… Lue lisää »
Yrityksiä, jotka tavoittelevat voittoa ja tarjoavat tuotteita tai palveluita kuluttajille, kutsutaan juridiikassa ammattimaisiksi elinkeinonharjoittajiksi. Kuluttaja on puolestaan ihminen, joka ostaa tuotteita tai palveluita omaan käyttöönsä. Kun kuluttaja ostaa tuotteen tai… Lue lisää »
Ylivelkaisessa kuolinpesässä kuolinpesän velat ovat suuremmat, kuin varat. Lähtökohtana on, että velat eivät kuitenkaan periydy, vaan kuolinpesä vastaa omista velvoitteistaan, myös velkojen osalta. Jos kuolinpesän varat eivät riitä kaikkien velkojen maksamiseen,… Lue lisää »
Vahingonkorvausoikeuden vanhentuminen tarkoittaa, että oikeutesi vaatia korvausta päättyy tietyn ajan kuluttua. Tämän vanhenemisen ajankohta riippuu ennen kaikkea vahingonkärsijän tietoisuudesta, mutta oikeus vaatia vahingonkorvausta voi myös vanhentua näistä seikoista riippumatta toissijaisen vanhentumisajan… Lue lisää »