Kuolinpesällä tarkoitetaan taloudellista kokonaisuutta, joka on syntyvä vainajan varoista sekä veloista. Kuolinpesän osakkaita ovat lakimääräiset perilliset eli lapset tai heidän jälkeläisensä, yleistestamentin saajat (henkilöt, joille vainaja on testamentannut jako-osuuden perinnöstään) sekä leski. Eloonjäänyt puoliso ei ole kuolinpesän osakas, jos puolisoilla oli avio-oikeuden poissulkeva avioehto tai jos ositus kuolleen ja eloonjääneen puolison välillä on toimitettu.

Perillisasemassa tai yleistestamentin saajana puoliso kuitenkin on kuolinpesän osakas avioehdosta ja osituksesta riippumatta. Mikäli vainajalta on jäänyt rintaperillisiä, on leski kuolinpesän osakas siihen saakka kunnes kuolinpesän ja lesken välillä on toimitettu ositus, jonka avulla määritellään lesken avio-oikeuteen perustuva osuus puolisoiden omaisuudesta.

Testamentinsaajat

Jos jollakin on esimerkiksi testamentin toissijaismääräyksen mukaan oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen kuoltua, on kyseinen henkilö vasta jälkimmäisen kuolinpesän osakas. Näin on asianlaita testamenttimääräyksen ohella myös puolison perintöoikeustilanteessa, jolloin ensiksikuolleen puolison toissijaiset perilliset ovat vasta eloonjääneen puolison kuolinpesän osakkaita.

Perillinen ja yleistestamentin saaja ovat osakkaan asemassa silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen. Riidanalaisessa osakkuusasemassa oleva perillinen tai yleistestamentin saaja on siten kutsuttava muun muassa perunkirjoitukseen ja hänellä on samat osakkaan oikeudet ja velvollisuudet kuin kuolinpesän riidattomillakin osakkailla.

Lähde §: perintökaari

Lue lisää kuolinpesän omaisuuden hoidosta.

Suomen Juristit Oy
16.02.2015
(Päivitetty 17.08.2021)