Perintöä jaettaessa, jokaisella rintaperillisellä on oikeus lakiosaan perinnöstä. Rintaperillisiä ovat perittävän suorat jälkeläiset eli lapset ja lapsenlapset. Myös adoptoidut lapset ja lapsenlapset ovat rintaperillisiä. Lakiosa taas on puolet sen perintöosan arvosta, joka perilliselle kuuluisi, jos perintö jaettaisiin tasan rintaperillisten kesken. Lakiosaan oikeutetun tulee siis aina saada tietty osuus vanhempansa omaisuudesta, vaikka vanhempi olisi tehnyt testamentin tai antanut lahjoja muille.

Jos perittävän omaisuus ei riitä lakiosan maksamiseen testamenttien ja suosiolahjojen jälkeen, perillisen kannattaa nostaa lakiosan täydennyskanne. Lakiosan täydennyskanne on siis viimesijainen keino varmistaa, että lakiosaan oikeutettu henkilö saa lakisääteisen osuutensa perinnöstä. Lakiosan täydennyskanne tulee ajankohtaiseksi, kun perittävä on elinaikanaan antanut lahjoja tai ennakkoperintöjä, joiden vuoksi kuolinpesän varat eivät riitä lakiosan maksamiseen.

Yleisin syy lakiosan täydennyskanteelle on kuitenkin perittävän antama suosiolahja. Suosiolahja on lahja, jolla perittävä on suosinut yhtä perinnönsaajaa muiden perillisten kustannuksella. On myös mahdollista, että suosiolahja on annettu perittävän vielä eläessä ennakkoperintönä.

LAKIOSAN TÄYDENNYSKANNE JA LAKIOSAN VAATIMINEN – EROT

Lakiosan täydennyskanne on eri asia kuin lakiosan vaatimus, joka tapahtuu perintöä jaettaessa. Lakiosan vaatiminen tapahtuu normaalissa perinnönjaossa ja siinä vaaditaan osuutta kuolinpesän varoista. Lakiosan täydennyskanne taas pannaan vireille tuomioistuimessa rintaperillisen toimesta lahjansaajaa vastaan.  Se laitetaan vireille vain, jos perintö ei riitä kattamaan lakiosaa. Täydennyskanne ei tarkoita, että lahja perittäisiin takaisin lahjansaajalta. Lahjansaaja voi valita, maksaako hän perilliselle lahjan arvoa vastaavan rahallisen korvauksen vai palauttaako hän perilliselle lahjaksi saadun omaisuuden.

Joskus lahja on voitu antaa myös kuolinvuoteella tai sellaisin ehdoin, että se rinnastuu testamenttiin. Toinen tyypillinen tilanne on se, että perittävä on tehnyt testamentin, jonka vuoksi kuolinpesään ei välttämättä jää riittävästi varoja lakiosan toteuttamiseen. Nämä tilanteet voidaan yleensä hoitaa lakiosan vaatimisella, koska tällöin testamentattu omaisuus on vielä jakamattomana kuolinpesässä.

Yksinkertaistettuna lakiosan täydennyskanne on siis viimekätinen oikeudellinen turva perillisille, jotka eivät muuten saisi oikeudenmukaista osuuttaan perinnöstä. Sillä varmistetaan perinnön laillinen jakautuminen, vaikka perittävä olisi tehnyt lahjoja tai testamentteja, jotka suosivat muita. On myös hyvä pitää mielessä, että lakiosan täydennyskanteen nostamiselle on tiukat määräajat. Perillisen täytyy tehdä lakiosan täydennyskanne vuoden sisällä siitä, kun hän sai tiedon lakiosaa loukkaavasta lahjasta, ja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua perittävän kuolemasta.

Tämän vuoksi lakiosan täydennyskanteesta on hyvä olla mahdollisimman nopeasti yhteydessä asiantunteviin juristeihin, jotta sen saa hoidettua määräajan puitteissa. Voit olla meihin yhteydessä, jos harkitset lakiosan täydennyskanteen tekemistä. Tarjoamme alkuselvityksen ja arvioimme oikeudellisen asemasi tilanteessa veloituksetta.  

Suomen Juristit Oy
Lakitiimi
16.3.2026