Esitutkinta: Asianomistajarikos

Mikäli kyseessä on rikos, jossa syyttäjä saa nostaa syytteen rikoksesta ainoastaan asianomistajan vaatimuksesta, nk. asianomistajarikos, esitutkinta toimitetaan vain, mikäli asianomistaja on ilmoittanut esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta. Mikäli asianomistaja peruuttaa rangaistusvaatimuksensa, tutkinta on lopetettava. Asianomistajarikoksen esitutkinta saadaan aloittaa, vaikkei rangaistusvaatimusta olekaan tehty, mikäli asianomistaja ei ilmeisesti vielä tiedä rikoksesta eikä tutkintaa voida siirtää edemmäs rikoksen selvittämistä vaarantamatta. Tutkinnan aloittamisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava asianomistajalle. Tutkinta on lopetettava, mikäli asianomistaja saatuaan tiedon rikoksesta ei ilmoita vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta. Mikäli kyseessä on sellainen rikos, josta syyttäjä saa lain mukaan yleisen edun sitä vaatiessa nostaa syytteen asianomistajarikoksesta, vaikkei asianomistaja vaatisikaan rikokseen syyllistyneelle rangaistusta, on esitutkinta syyttäjän pyynnöstä toimitettava. Mikäli sen asian osoittaminen, että rikos on tapahtunut, on lain mukaan edellytys johonkin tiettyyn toimenpiteeseen ryhtymiseen tai jonkin etuuden säilyttämiseen, on asianomistajarikoksen esitutkinta toimitettava tarpeellisessa laajuudessa asianomistajan pyynnöstä, vaikkei hän ilmoitakaan vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta.

Kun asianomistaja ilmoittaa esitutkintaviranomaiselle asianomistajarikoksesta, tai kun asianomistajarikoksen esitutkinta aloitetaan aiemmin kuvatussa tapauksessa jossa asianomistaja ei itse vielä tiedä rikoksen tapahtuneen, on asianomistajalle ilmoitettava, että esitutkinta toimitetaan tai sitä jatketaan vain, mikäli hän vaatii rikokseen syyllistyneelle rangaistusta, ja että esitutkinta lopetetaan, mikäli hän peruuttaa rangaistusvaatimuksensa. Ilmoitukset tehdään, mikäli mahdollista, rikoksesta tehtävää ilmoitusta vastaanotettaessa tai vaihtoehtoisesti ilmoitettaessa asianomistajalle tutkinnan aloittamisesta, kuitenkin viimeistään asianomistajaa kuulusteltaessa. Mikäli asianomistajarikoksen esitutkinta toimitetaan syyttäjän pyynnöstä, on asianomistajalle viipymättä ilmoitettava tutkinnan aloittamisesta.

Mikäli asianomistaja on tehnyt rikoksesta ilmoituksen, taikka vaatimatta rikokseen syyllistyneelle rangaistusta pyytänyt asianomistajarikoksen esitutkinnan toimittamista, mutta esitutkintaa ei kuitenkaan toimiteta, on asianomistajalle ilmoitettava syy siihen.

Asianomistajalla on oikeus yhtyä virallisen syyttäjän tai toisen asianomistajan nostamaan syytteeseen ja vedota uuteen seikkaan syytteen tueksi. Asianomistaja voi myös hakea muutosta asiassa annettuun ratkaisuun riippumatta siitä, onko hän käyttänyt asiassa puhevaltaa.

Asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta vain silloin, mikäli virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta, tai mikäli esitutkintaviranomainen taikka syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta, tai että se keskeytetään taikka lopetetaan. Se, jota vastaan syyttämispyyntö on tehty tai jota on rikoksesta syytetty, voi aina kuitenkin ilman edellä tarkoitettua syyttäjän päätöstä itse nostaa syytteen väärästä ja todistamattomasta ilmiannosta. Asianomistajalla on niin ikään oikeus ottaa ajaakseen syyte, jonka virallinen syyttäjä tai toinen asianomistaja on peruuttanut. Mikäli asianomistaja ottaa syytteen ajaakseen, on hänen ilmoitettava tästä tuomioistuimelle kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä, kun hän sai tiedon syytteen peruuttamisesta.

Mikäli asianomistaja ei ota syytettä ajaakseen, hän menettää syyteoikeutensa. Syyte on rikosasiassa tällöin vastaajan vaatimuksesta hylättävä tuomiolla. Mikäli asianomistaja peruuttaa syyttämispyyntönsä, ei hänellä sen jälkeen ole enää oikeutta esittää rikoksen johdosta syyttämispyyntöä. Mikäli asianomistaja niin ikään peruuttaa syytteensä taikka luopuu syytteen nostamisesta tai ajamisesta, hän menettää syyteoikeutensa.

Mikäli virallinen syyttäjä ei saa nostaa rikoksesta syytettä ilman asianomistajan syyttämispyyntöä, ja mikäli asianomistaja on peruuttanut syyttämispyyntönsä ennen kuin syyttäjä on nostanut syytteen, ei syyttäjä saa nostaa rikoksesta syytettä. Pyynnön peruuttaminen ei estä syyttäjää nostamasta syytettä silloin, mikäli peruutus ei koske kaikkia rikokseen osallisia.

Mikäli kyseessä on sellainen rikos, jonka johdosta joku on saanut surmansa, on oikeus käyttää asianomistajan syyteoikeutta hänen leskellään ja lapsillaan. Mikäli surmansa saaneella ei ole leskeä eikä lapsia, on oikeus käyttää syyteoikeutta hänen vanhemmillaan ja sisaruksillaan. Surmansa saaneen vanhemmilla ja sisaruksilla on oikeus käyttää syyteoikeutta myös silloin, mikäli joku tai jotkut heistä, joilla olisi ensisijainen oikeus käyttää asianomistajan syyteoikeutta, on itse epäiltynä kyseisestä rikoksesta. Mikäli asianomistaja on kuollut muusta syystä, on edellä mainituilla omaisilla sama oikeus esittää syyttämispyyntö rikoksen johdosta sekä nostaa syyte ja ajaa sitä kuin mikä asianomistajalla olisi ollut, paitsi mikäli asianomistaja itse on tahtonut, ettei syyttämispyyntöä esitetä eikä syytettä nosteta asiassa.