Mikäli rikoksesta epäilty on vangittu, on sen tuomioistuimen, joka käsittelee syytteen ensimmäisenä oikeusasteena, otettava vangitsemisasia tuomion antamiseen asti uudelleen käsiteltäväksi viipymättä ja viimeistään neljän vuorokauden kuluttua pyynnön esittämisestä, mikäli vangittu sitä pyytää. Vangitsemisasiaa ei tarvitse ottaa uudelleen käsiteltäväksi aikaisemmin kuin kahden viikon kuluessa asian edellisestä käsittelystä. Tuomioistuimen tulee ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi myös tätä aikaisemmin, mikäli tähän on aihetta edellisen käsittelyn jälkeen ilmi tulleen seikan johdosta. Tutkinnanjohtajan on välittömästi ilmoitettava tuomioistuimelle ja vangitulle sellaisesta mahdollisesta seikasta, jonka vuoksi vangittuna pitämiseen ei enää ole syytä. Vangitulle ja hänen avustajalleen sekä asianomaiselle pidättämiseen oikeutetulle virkamiehelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi vangitsemisasiaa uudelleen käsiteltäessä, ellei vangittu tai pidättämiseen oikeutettu virkamies ilmoita, ettei kuuleminen ole tarpeen. Vangittua on kuultava henkilökohtaisesti, mikäli vangittu niin haluaa tai hänen kuulemiseensa asian selvittämiseksi on muutoin syytä. Mikäli tuomioistuin harkitsee soveliaaksi, voi kuuleminen tapahtua vangitun olematta läsnä istuntosalissa, käyttäen videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa, jossa käsittelyyn osallistuvilla on puhe- ja näköyhteys keskenään. Mikäli tuomioistuin pitää sitä tarpeellisena, vangittu on tuotava tuomioistuimeen.
Jos tuomioistuin peruuttaa tai lykkää pääkäsittelyn taikka määrää toimitettavaksi uuden pääkäsittelyn asiassa, jossa vastaaja on vangittuna, on sen samalla tutkittava, onko syytä pitää vastaaja edelleen vangittuna. Vangitsemisasian uudelleen käsittely ei ole tarpeen sinä aikana, kun pääkäsittelyä on lykätty jonkun samassa asiassa vastaajana olevan mielentilan tutkimisen johdosta. Vangittuna pitämisestä on niin ikään määrättävä, mikäli tuomioistuin ei julista tuomiota heti pääkäsittelyn päätyttyä.
Nopeaa apua lakiasioihin.