Esitutkinnan ollessa kesken voidaan tutkintavangin, pidätetyn ja kiinni otetun yhteydenpitoa muuhun henkilöön rajoittaa, mikäli on perusteltua syytä epäillä, että yhteydenpito vaarantaa tutkintavankeuden tarkoituksen. Yhteydenpitoa voidaan rajoittaa myös syyteharkinnan ja oikeudenkäynnin ollessa kesken, mikäli on perusteltua syytä epäillä, että yhteydenpito vakavasti vaarantaa tutkintavankeuden tarkoituksen.
Yhteydenpitoa laissa asiamiehen kanssa ei saa rajoittaa. Yhteydenpitoa lähiomaisen, muun läheisen taikka laissa tarkoitetun edustuston kanssa saadaan rajoittaa ainoastaan kyseisen rikoksen selvittämiseen liittyvistä erityisen painavista syistä.
Yhteydenpitorajoitus voi sisältää rajoituksia kirjeenvaihtoon, puhelimen käyttöön, tapaamisiin tai muihin yhteyksiin vankilan ulkopuolelle taikka yhdessäoloon tietyn tutkintavangin tai tiettyjen tutkintavankien taikka tietyn vangin tai tiettyjen vankien kanssa. Yhteydenpitoa ei saa rajoittaa enempää eikä pitempään kuin on välttämätöntä.
Yhteydenpidon rajoittamisesta päättää vangitsemisvaatimuksen tekijän, syyttäjän tai vankilan johtajan esityksestä vangitsemisesta päättävä tuomioistuin. Väliaikaisesta yhteydenpidon rajoittamisesta voi pidättämiseen oikeutetun virkamiehen pyynnöstä päättää myös vankilan johtaja taikka, mikäli tutkintavanki on sijoitettu poliisin säilytystilaan, yhteydenpidon rajoittamisesta voi päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Jos tuomioistuin lykkää pidätetyn vangitsemista koskevan asian käsittelyä, tulee sen kuitenkin päättää pidätetylle määrätyn väliaikaisen yhteydenpitorajoituksen voimassa pitämisestä tai muuttamisesta tälle ajalle. Yhteydenpitoa koskeva rajoitus ja sen perusteet on otettava uudelleen käsiteltäväksi vangitsemisasian uudelleen käsittelyn yhteydessä.
Nopeaa apua lakiasioihin.
