Räjähderikos

Räjähderikokseen syyllistyy henkilö, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta lain taikka sen nojalla annetun säännöksen, kiellon tai määräyksen vastaisesti taikka ilman mainitussa laissa edellytettyä lupaa tai ilmoitusta taikka lupaa tai ilmoitusta koskevassa päätöksessä asetettujen ehtojen, rajoitusten tai kieltojen vastaisesti

• harjoittaa vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia taikka siirtää vaarallista kemikaalia, tai
• valmistaa, tuo maahan, käyttää, siirtää, saattaa markkinoille, luovuttaa, pitää hallussaan, varastoi, säilyttää tai hävittää räjähdettä.

Räjähderikoksesta tuomitaan myös se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta lain tai sen nojalla annetun säännöksen vastaisesti tuo maahan, käyttää, luovuttaa, saattaa markkinoille, asentaa tai huoltaa räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävää laitetta tai suojausjärjestelmää taikka muuta laissa tarkoitettua tuotetta siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen hengelle tai terveydelle tai siten, että siitä on vaaraa toisen omaisuudelle.

Räjähderikoksena ei kuitenkaan pidetä lain taikka sen nojalla annetun säännöksen, kiellon tai määräyksen vastaista räjähteen hallussapitoa, mikäli tällaisen räjähteen hallussapitäjä oma-aloitteisesti ilmoittaa räjähteestä poliisille ja luovuttaa sen poliisin haltuun.

rangaistus ja soveltaminen

Räjähderikoksesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Räjähderikos on toissijainen rangaistussäännös, eli se syrjäytyy, mikäli teosta muualla laissa säädetään ankarampi rangaistus. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun teko täyttää tuhotyön tunnusmerkistön.

Lue lisää ydinräjähderikoksesta ja tuhotyöstä.

Lähde §: rikoslaki

Suomen Juristit Oy
20.2.2015
(Päivitetty 15.12.2021)