Törkeään julkisrauhan rikkomiseen voi syyllistyä kahdella eri tekotavalla. Arvioinnin perustana on julkisrauhan rikkominen, ja törkeään tekomuotoon syyllistyy lisäedellytysten täyttyessä.
Ensimmäinen törkeään julkisrauhaan syyllistymisen peruste on tekijän aseistautuminen tai väkivalta. Teko tuomitaan törkeänä, mikäli julkisrauhan rikkomisessa rikoksentekijä tai tekoon osallinen varustautuu teon toteuttamista varten aseella tai muulla henkilöön kohdistuvaan väkivaltaan soveltuvalla välineellä taikka tekijän tai osallisen ilmeisenä tarkoituksena on käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta.
Toisena perusteena teon törkeydelle on teon kohde. Kyseessä on törkeä julkisrauhan rikkominen, jos rikoksen kohteena on eduskunnan, tasavallan presidentin tai valtioneuvoston taikka vieraan valtion tai hallitusten välisen järjestön valtuuskunnan tai edustuston käytössä oleva rakennus tai huoneisto.
Edellä mainitut tunnusmerkistöt ovat toisistaan erillisiä, eikä törkeän tekomuodon tuomitseminen edellytä molempien perusteiden täyttymistä. Lisäksi teon katsominen törkeäksi edellyttää, että julkisrauhan rikkominen on kokonaisuutena arvostellen törkeä.
rangaistus ja syyteoikeus
Törkeästä julkisrauhan rikkomisesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä julkisrauhan rikkomisesta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi, taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
Lue lisää kotirauhan rikkomisesta.
Lähde §: rikoslaki
Suomen Juristit Oy
20.2.2015
(Päivitetty 8.12.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.
