Sijaislapsi on alaikäinen henkilö, joka on tahdostaan riippumattomana lastensuojelutoimenpiteen johdosta kasvatettavana muussa kuin omassa perheessään. Huostaanotosta huolimatta lapsen huoltajuus ja edunvalvonta säilyvät lapsen biologisilla vanhemmilla, vaikkakin monet muut oikeudet siirtyvät sijoituksen yhteydessä sijaisvanhemmille.

Sijaislapsen oikeudellinen suhde

Vahvassa adoptiossa lapsen oikeudellinen suhde hänen biologisiin vanhempiinsa katkeaa kokonaan. Adoption yhteydessä muodostunut ottolapsisuhde on pääsääntöisesti peruuttamaton. Adoptiolapsella on tällöin samat oikeudet adoptiovanhempiinsa nähden kuin heidän biologisilla lapsillaan.

Sijaislapsella säilyy oikeudellinen suhde biologisiin vanhempiinsa sijoituksen jälkeenkin. Sijaislapselle ei muodostu perintöoikeudellista suhdetta sijaisvanhempiinsa ilman adoptiota eikä lapsi näin ollen peri sijaisperheensä vanhempia.

Kuten todettu, sijaisvanhemmilla on mahdollisuus määritellä useita sijaislapseen kohdistuvia oikeuksia mm. olinpaikkaan,  kasvatukseen, hoitoon sekä terveydenhuoltoon liittyvistä asioista. Lapsen biologisilla vanhemmilla on kuitenkin edelleen oikeus edustaa lasta tämän omaisuutta koskevissa taloudellisissa asioissa.

Yhteydenpito-oikeudet eivät kuitenkaan eroa kovin toisistaan adoptiolapsen ja sijaislapsen suhteen, sillä myös adoptiolapselle voidaan vahvistaa oikeus biologisten vanhempien väliseen yhteydenpitoon. Sijaislapsen oikeus yhteydenpitoon on luonnollinen. Adoptiolapsen ja sijoituslapsen asema on myös siinä suhteessa samankaltainen, etteivät sijaislapsen biologiset vanhemmat voi vaatia huostaanotetun, uuteen perheeseen sijoitetun lapsen palauttamista omaan kotiinsa.

Aikuisadoptio ja sijaislapsi

Aikuisadoptio on yleistä tilanteissa, joissa lapsi on ollut lähes koko lapsuutensa ajan lastensuojelulain nojalla sijoitettuna yksityiseen kotiin. Tällöin sijaisvanhempien ja lapsen välille on saattanut muodostua läheinen suhde, mutta adoptioratkaisua ei ole ollut mahdollista tehdä ennen lapsen täysi-ikäisyyttä. Tällaisia tilanteita syntyy esimerkiksi siksi, että lapsen lakimääräiset huoltajat eivät ole antaneet suostumustaan adoptioon lapsen ollessa alaikäinen.

Adoptiolain nojalla täysi-ikäisen henkilön adoptointiedellytykset ovat edelleen tiukat. Tiukan säännöksestä tekee se, että adoptiolain mukaan täysi-ikäisen henkilön adoptio voidaan vahvistaa vain, jos on selvitetty, että adoptoitava lapsi on alaikäisenä ollut adoptionhakijan hoidettavana ja kasvatettavana tai että hänen ja hakijan välille on hänen ollessaan alaikäinen muutoin muodostunut vakiintunut lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava suhde.

Sijaisvanhemmille maksettava korvaus

Sijaisvanhemmille maksetaan huostaanotetun lapsen sijoittamisesta perhehoitajalain nojalla käynnistämiskorvausta. Käynnistämiskorvauksella tarkoitetaan alkuvaiheen tukea, joka mahdollistaa lapsen tarvitsemien vaatteiden esimerkiksi huonekalujen hankinnan. Sijaisvanhemmille maksetaan myös kuukausittain hoitopalkkiota 3–15-vuotiaan lapsen kokoaikaisesta hoidosta.

Käynnistämiskorvauksen ja hoitopalkkion lisäksi sijaisvanhemmat saavat kulukorvausta kuukausittain. Osaltaan lukuisista tuista saatavat rahalliset edut ja mahdollinen pelko niiden menettämisestä voivat estää lapsen adoptoimisen jo alaikäisenä ja lykätä adoptioratkaisun tekemistä siihen aikaan, kunnes lapsi on täysi-ikäinen. Oikeuskäytännössä on nähty jonkinasteista ymmärtämystä motiivia kohtaan, vaikkei se yksinään riitä aikuisadoption perusteeksi.

Lue lisää kotimaisesta adoptiosta ja perheensisäisestä adoptiosta!