Ovatko vakuutussopimukset sinulle tuttuja?
Vakuutussopimuksia koskeva yleislaki on vakuutussopimuslaki. Vakuutussopimuslakia sovelletaan henkilövakuutukseen ja vahinkovakuutukseen. Lakisääteisiä vakuutuksia ja jälleenvakuutuksia laki ei lähtökohtaisesti koske, mutta sitä sovelletaan kuitenkin liikennevakuutuslain, potilasvahinkolain ja ympäristövahinkovakuutuksesta annetun lain mukaisiin vakuutuksiin siltä osin, kuin kyseisissä laeissa ei toisin säädetä.
Vakuutuksenantaja on se, joka myöntää vakuutuksen. Vakuutuksenottaja on puolestaan vakuutussopimuksen vakuutuksenantajan kanssa tehnyt sopimusosapuoli. Vakuutetulla tarkoitetaan sitä, joka on henkilövakuutuksen kohteena tai jonka hyväksi vahinkovakuutus on voimassa. Ryhmävakuutuksessa vakuutettuina voivat olla vakuutuksen ottamista koskevassa ryhmävakuutussopimuksessa mainitun ryhmän jäsenet. Ryhmävakuutuksena ei pidetä sellaista ryhmälle tarjottavaa vakuutusta, jossa vakuutetun on osaksikaan itse maksettava vakuutusmaksu. Työnantajan järjestämä vapaamuotoinen työeläkevakuutus on kuitenkin ryhmävakuutus, vaikka työnantaja perisi osan vakuutusmaksuista työntekijältä.
Vakuutussopimuslain säännökset ovat pakottavia muun vakuutetun tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun kuin vakuutuksenottajan suojaksi. Sopimusehto, joka poikkeaa lain säännöksistä mainitun vakuutetun tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun vahingoksi, on mitätön. Lisäksi kuluttajaa vakuutuksenottajana loukkaavat sopimusehdot ovat lain säännöksistä poikkeavina mitättömiä. Sama suoja on sellaisella elinkeinonharjoittajalla, joka elinkeinotoimintansa laatu ja laajuus huomioon ottaen on vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa kuluttajaan
Nopeaa apua lakiasioihin.
