Pe­run­kir­joi­tuk­sen sudenkuopat

Perukirja mielletään yleensä yksinkertaisena asiakirjana, jossa listataan vainajan varat ja velat. On totta, että perukirja on käytännössä ”perintöveroilmoitus”, johon kerätään tiedot vainajan omaisuudesta ja jonka perusteella Verohallinto määrää perintöverot perillisille.… Lue lisää »

Mitä pe­run­kir­joi­tuk­seen kuu­luu?

Perunkirjoitusta sanotaan usein vainajan veroilmoitukseksi. Perintöverot määrätäänkin perukirjan perusteella. Siksi perukirjassa luetteloidaan vainajan varat ja velat sekä kuolinpesän velat. Mikäli vainaja on kuollessaan naimisissa tai ositusta ensin kuolleen puolison jälkeen… Lue lisää »

Pe­ru­kir­ja ja pe­run­kir­joi­tus

Mikä on pe­run­kir­joi­tus? Läheisen kuoleman hetkellä tuntuu usein kuormittavalta alkaa selvittää asioita, joihin ei ole mahdollisesti koskaan aikaisemmin törmännyt. Suomessa kuoleman jälkeen on kuitenkin aina tehtävä perunkirjoitus ja se edellyttää… Lue lisää »

Tavoitteena kuolinpesän jakokuntoon saattaminen

Pesänselvityksen tavoitteena on kuolinpesän jakokuntoon saattaminen. Kuolinpesässä on selvitettävä pesän varat ja velat, koska ne oikeudet ja velvoitteet, jotka sitoivat perittävää, pysyvät voimassa perittävän kuoleman jälkeenkin. Lähtökohtaisesti perittävän omaisuuden hoitaminen… Lue lisää »

Kuolinpesän omaisuuden ositus

Ositus on pohjimmiltaan aviovarallisuusoikeudellinen instituutio. Osituksessa toteutetaan avio-oikeus ja näin puretaan puolisoiden välinen aviovarallisuusyhteys. Puolison kuoleman jälkeen suoritettavasta osituksesta käytetään nimitystä jäämistöositus. Ositus voi tulla suoritettavaksi myös avioeron perusteella, jolloin… Lue lisää »

Jakamaton kuolinpesä

Mitä tarkoittaa jakamaton kuolinpesä? Miten jakamaton kuolinpesä käytännössä toimii? Kuolinpesä voi säilyä jakamattomana vaikka vuosisadan. kuolinpesä Kuolinpesä syntyy, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää siis kuolinpesä. Kuolinpesästä käytetään… Lue lisää »

Omaisuuden ositus ositusmenettelyssä

Osituksessa on mahdollista erottaa kaksi vaihetta: laskennallinen ja reaalinen vaihe. Laskennallisessa osituksessa määritetään kummankin osapuolen arvomääräinen osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Pääsääntöisesti tämä on puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteisestä säästöstä. Laskennallisessa… Lue lisää »

Perinnön ositus

Perinnön ositus tehdään lesken ja perinnönjättäjän perillisten välillä. Osituksessa leskelle erotetaan lesken omaisuus ja kuolinpesälle erotetaan perinnönjättäjän omaisuus. Perinnön ositus eli jäämistöositus Aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus toteutetaan avioliiton… Lue lisää »

Perinnönjako

Kun kuolinpesä on selvitetty eli vainajan ja pesän velat on maksettu, voidaan perintö jakaa. Mikäli vainaja oli avioliitossa, on ennen perinnönjakoa tehtävä ositus. Perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona osakkaiden keskenään sopimalla tavalla tai toimitusjakona, jolloin pesänjakaja suorittaa… Lue lisää »

Perinnöstä luopuminen

Perillinen voi luopua perinnöstä, jolloin hän lakkaa olemasta kuolinpesän osakas. Luopujan sijaan tulevat luopujan sijaantuloperilliset, eli perilliset, jotka perisivät luopujan, jos tämä olisi kuollut.   Jotta perinnöstä luopumisesta ei aiheutuisi ei-toivottuja veroseuraamuksia,… Lue lisää »