Kun kuolinpesä on selvitetty eli vainajan ja pesän velat on maksettu, voidaan perintö jakaa. Mikäli vainaja oli avioliitossa, on ennen perinnönjakoa tehtävä ositus. Perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona osakkaiden keskenään sopimalla tavalla tai toimitusjakona, jolloin pesänjakaja suorittaa… Lue lisää »
Ositustoimituksesta laaditaan aina kirjallinen sopimus, osituskirja. Toimitusositus saa lainvoiman kuuden kuukauden kuluttua pesänjakajan tekemän päätöksen jälkeen, eli kun perintökaaressa säädetty moiteaika on kulunut umpeen (PK 23:10). Pesänjakaja voi myös tehdä… Lue lisää »
Sovittelun yleiset edellytykset Puolittamisperiaatteen säännönmukainen noudattaminen voi johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen. Osituksen epäoikeudenmukaista lopputulosta varten on avioliittolain 103b §:ssä on säädetty mahdollisuudesta sovitella ositusta. Avioliittolain 103b.1. §:n mukaan ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin… Lue lisää »
Ositukseen tyytymätön osapuoli saattaa pitää pesänjakajan tekemää ositusratkaisua vääränä tai hän saattaa tulla katumapäälle siitä, millaiseen sopimukseen hän on mennyt osituksessa suostumaan. Hän saattaa myös vasta tässä vaiheessa havahtua vaatimaan osituksen sovittelua.… Lue lisää »
Vaikka avioerot ovat usein riitaisia elämänvaiheita, ja varallisuussuhteiden selvittäminen voi olla hankalaa, puolisot useimmissa tapauksissa pystyvät selvittämään asiansa keskenään ilman ulkopuolista väliintuloa. Toimitusositus on menettelynä selvästi harvinaisempi kuin sopimusositus. Toisinaan… Lue lisää »
Pesänselvittäjä ja -jakaja on yleensä sama henkilö. Käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä kuolinpesään. Pesänselvittäjä ja pesänjakaja on ammattilainen lakimies silloin, kun käräjäoikeudesta haetaan pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä kuolinpesään.… Lue lisää »