Tienpitäjällä eli sillä taholla, joka ylläpitää tietä, on velvollisuus huolehtia siitä, että tie on turvallinen käyttää ja liikenteen edellyttämässä kunnossa. Jos tien kunnossapitovastuu laiminlyödään ja tästä aiheutuu vahinko, tienpitäjä voi joutua vahingonkorvausvastuuseen. Kunnossapitovastuu ja vahingonkorvausvastuu liittyvät toisiinsa siten, että tien kunnossapidon puutteet voivat muodostaa perusteen korvausvastuulle. Tienpitäjän korvausvastuu perustuu vahingonkorvauslain mukaiseen tuottamusvastuuseen. Siksi korvausvastuun syntyminen edellyttää, että tienpitäjä on toiminut huolimattomasti tai laiminlyönyt sille kuuluvan kunnossapitovelvollisuuden.

Yleiseen liikenteeseen käytettävien teiden osalta tienpitäjällä on kuitenkin korostettu huolellisuusvelvoite. Tämä tarkoittaa, ettei tienpitäjä voi vapautua vastuusta pelkästään sillä perusteella, ettei vahingonkärsinyt pysty osoittamaan tienpitäjän huolimattomuutta. Tienpitäjän on tarvittaessa osoitettava itse toimineensa asianmukaisesti ja huolehtineensa tien turvallisuudesta olosuhteiden edellyttämällä tavalla.

MAANTEIDEN JA YLEISTEN TEIDEN KUNNOSSAPITOVASTUU

Maantielain mukaan maantie on pidettävä yleistä liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Tienpitäjän velvollisuutena on huolehtia siitä, että tie on turvallinen ja liikenteen tarpeisiin soveltuva. Kunnossapidon tasoa arvioitaessa huomioidaan muun muassa liikenteen määrä ja laatu, tien liikenteellinen merkitys, sääolosuhteet ja niiden ennakoitavat muutokset sekä vuorokaudenaika ja muut vallitsevat olosuhteet. Tienpitäjänä toimii Väylävirasto, ja valtio vastaa maanteiden tienpidon kustannuksista.

Oikeuskäytännössä korvausvastuuta on syntynyt esimerkiksi tilanteissa, joissa tien liikenneturvallisuutta ei ole varmistettu asianmukaisesti. Korkein oikeus on ratkaisussa KKO 1974 II 37 katsonut valtion olevan vastuussa muun muassa tilanteessa, jossa riittävät liikennemerkit puuttuivat T-risteyksestä ja ajoneuvo suistui tämän vuoksi tieltä. Myös ratkaisussa KKO 1996:71 valtio velvoitettiin korvaamaan vahinko, kun jalankulkija liukastui hiekoittamattomalla jalankulku- ja pyörätiellä.

Tienpitäjä voi vapautua vahingonkorvausvastuusta esimerkiksi silloin, jos vahinko on johtunut ennalta arvaamattomista olosuhteista, joihin tienpitäjä ei ole kohtuudella voinut varautua. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi äkilliset sääolosuhteiden muutokset tai muut poikkeukselliset olosuhteet, joiden vuoksi tien turvallisuutta ei ole ollut mahdollista varmistaa kohtuullisin toimenpitein. Tällöin kyse ei yleensä ole tienpitäjän huolimattomuudesta. Esimerkiksi tapauksessa KKO 1955 II 5 korkein oikeus on katsonut, ettei tienpitäjä ollut vastuussa ennalta arvaamattomasta tien painaumasta, josta ei ollut ehditty ilmoittaa viranomaisille.

Vastuun arvioinnissa huomioidaan aina kokonaisuutena muun muassa tien olosuhteet, säätilanne, kunnossapitotoimien mahdollisuus sekä se, olisiko vahinko ollut estettävissä asianmukaisella toiminnalla. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan myös, onko vahingonkärsinyt itse vaikuttanut vahingon syntymiseen. Jos vahingonkärsinyt on omalla tahallisella tai huolimattomalla toiminnallaan myötävaikuttanut vahingon syntymiseen, korvausta voidaan sovitella tai korvausvastuu voi joissakin tilanteissa poistua kokonaan. Tähän arvioon voi vaikuttaa esimerkiksi kuljettajan liian suuri tilannenopeus.

YKSITYISTIEN TIENPITÄJÄN VASTUU

Yksityistien kunnossapidosta vastaavan tahon velvollisuutena on huolehtia siitä, että tie pysyy turvallisessa ja käyttötarkoituksensa edellyttämässä kunnossa. Yksityistielain mukaan tie on pidettävä tieosakkaiden liikennetarpeen edellyttämässä kunnossa siten, ettei kunnossapidosta aiheudu tieosakkaille kohtuuttomia kustannuksia, tiestä tai sen käyttämisestä aiheudu tarpeetonta haittaa tai häiriötä sekä että liikenneturvallisuus otetaan huomioon.

Yksityistien kunnossapitovastuuta arvioitaessa merkitystä on erityisesti tien käyttötarkoituksella ja sillä, millaiseen liikenteeseen tietä käytetään. Yleiseen liikenteeseen käytettävällä yksityistiellä tienpitäjältä edellytetään korostunutta huolellisuutta, ja vastuu muistuttaa yleisten teiden tienpitäjän vastuuta. Sen sijaan pelkästään yksityiseen käyttöön tarkoitetulla tiellä arvioinnissa korostuu tavanomainen tuottamusvastuu sekä tienkäyttäjän oma velvollisuus noudattaa olosuhteisiin nähden riittävää varovaisuutta. Valtion tai kunnan avustusta saavilla yksityisteillä edellytetään lisäksi jatkuvaa ja asianmukaisesti dokumentoitua tien kunnon seurantaa.

Yksityistien kunnossapidosta johtuvaa vastuuvelvollisuutta arvioidaan sen perusteella, millä perusteella tietä on käytetty. Tieosakkaalle aiheutuneesta vahingosta korvausvastuussa on tiekunnan toimielin, jos tietä ei ole pidetty kunnossa tiekunnan päätösten mukaisesti. Ulkopuolinen tienkäyttäjä voi puolestaan vaatia korvausta tiekunnalta vahingonkorvauslain perusteella, jos vahinko on aiheutunut tien kunnossapidon laiminlyönnistä. Ulkopuolinen tienkäyttäjä tarkoittaa tässä yhteydessä tahoa, jolla on lupa käyttää tietä, mutta tämä ei ole tiekunnan osakas (esimerkiksi jätehuolto tai vieras). Sellaisen ulkopuolisen henkilön korvausasema on heikompi, jolla ei ole tieoikeutta tai muuta oikeutta käyttää tietä. Tällöin tienkäyttäjän oma varovaisuusvelvollisuus korostuu.

Jos sinulle on aiheutunut vahinkoa tai joku vaatii sinulta vahingonkorvausta, ole meihin yhteydessä. Tarjoamme alkuselvityksen ja arvioimme oikeudellisen asemasi tilanteessa veloituksetta.

Suomen Juristit
Lakitiimi
13.7.2026