Kantajan kanne annetaan vastaajalle tiedoksi haasteella. Vastaaja vastaa haasteeseen kirjallisesti. Vastaaja siis laatii vastineen. Poikkeuksellisesti, esim. jos sen oletetaan nopeuttavan asian käsittelyä, voidaan vastaus tehdä myös suullisesti.

Vastauksessaan vastaaja esittää oman mielipiteensä kantajan vaatimukseen. Hän voi joko kiistää tai myöntää kanteen. Hän voi myös esimerkiksi osaksi myöntää asian olevan, kuten kantaja väittää, mutta kiistää kanteen lopuilta osin. Hän voi esimerkiksi hyväksyä, että kantajan vaatima vahingonkorvaus tulee maksaa, mutta on valmis maksamaan vaadittua vähemmän.

Vastaajan ei ole pakko vastata haasteeseen. Tällöin asia voidaan kuitenkin ratkaista siitä huolimatta, ja lopputulos voi olla vastaajan kannalta kielteinenkin.

Lue lisää asianosaisen passiivisuudesta riita-asiassa.

Lähde §: oikeudenkäymiskaari

Suomen Juristit Oy
8.5.2015
(Päivitetty 28.11.2021)