Miten yhtiömiesten keskinäiset suhteet järjestyvät?
Yhtiömiesten keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät yhtiömiesten sopimuksen mukaan. Jos niistä ei ole sovittu mitään, sovelletaan lakia avoimesta ja kommandiittiyhtiöstä. Yhtiömiehellä on oikeus yksinään hoitaa yhtiön asioita ilman toisen yhtiömiehen myötävaikutusta. Tämä oikeus on henkilökohtainen, joten yhtiömies ei saa hankkia sijaista hoitamaan hänelle kuuluvia asioita. Sijaisuuskielto ei kuitenkaan estä yhtiömiestä käyttämästä apulaista. Yhtiömiehet voivat myös yhdessä päättää henkilökunnan palkkaamisesta. Tällainen päätös on esimerkiksi ulkopuolisen toimitusjohtajan palkkaaminen yhtiöön.
Yhtiömiehellä on oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä johonkin yksittäiseen toimenpiteeseen. Periaatteessa tämä kielto-oikeus kumoaa edellä mainitun oikeuden apulaiseen. Jos toinen yhtiömies on sitä mieltä, että apulaisen käyttäminen ei ole tarpeellista, hän voi kieltää sen pitämisen. Sen takia yhtiömiesten on hyvä neuvotella tällaisista asioista etukäteen. Kielto-oikeus koskee vain yksittäistapauksia. Yhtiömies ei saa asettaa mitään yleistä, kaikkia tietynlaisia toimia koskevaa kieltoa (esim. kukaan ei koskaan saa ottaa apulaista).
Yhtiösopimuksessa voidaan määrätä jollekin yhtiömiehelle tiettyjen asioiden hoitaminen. Tällaiset erityistehtävät kaventavat toisten yhtiömiesten toimivaltaa ja myös kielto-oikeus supistuu. On huomattava, että yksilöllinen toimivalta ja edellä mainitut erityistehtäväoikeus eivät oikeuta yhtiön tarkoituksen vastaisiin tai toimialan ulkopuolelle meneviin toimenpiteisiin. Esimerkki yhtiön tarkoituksen vastaisesta toimesta voisi olla huomattava lahjoitus hyväntekeväisyyteen. Yhtiöllä on aina taloudellinen tarkoitus, ja suuret rahalahjoitukset eivät edistä tätä tarkoitusta. Tällaisiin toimiin on aina oltava kaikkien yhtiömiesten suostumus.
Nopeaa apua lakiasioihin.