Kun kyseessä on asunto-osakkeiden tai muiden asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien yhteisöosuuksien myynti tai osto, sovellettavaksi tulee aina asuntokauppalaki. Kyseiseen lakiin sisältyvät säännökset asunnon myynnistä sekä siitä, mitkä ovat kaupan jälkeen havaittujen virheiden seuraamukset. Asuntokauppalaissa säädetään myös asunto-osakkeisiin kuuluvista tarpeistoista.  

Asuntokauppaa solmittaessa ostajaa voi askarruttaa se, mitkä irtaimiston tai irtaimiston tapaiset esineet kuuluvat kauppaan ja mitkä jäävät kaupan ulkopuolelle. Asuntokauppalain mukaan asuntoon kuuluva ”tavanomainen tarpeisto” katsotaan kuuluvaksi kauppaan, mutta irtaimisto ei.  

Käytetyn asunnon tarpeisto 

Lähtökohtana ja pääsääntönä on, että asuntoon katsotaan tarpeistona kuuluvaksi sellainen varustus, joka on ollut asunnossa sitä esiteltäessä. Tästä on kuitenkin mahdollista sopia osapuolten kesken myös poikkeavasti, ja tällöin noudatetaan sovittua. 

Tavanomainen tarpeisto on yleensä jotain, mikä on jollain tavalla kiinteästi sijoitettu asuntoon. Tällaista on esimerkiksi jää- ja pakastekaappi, sähköliesi, astianpesukone sekä sälekaihtimet.  

Jos asunnossa ei edellä mainittuja tai muita vastaavia esineitä ole alun perin ollut, eivät ne luonnollisesti kuulu kauppaan. Yleisesti ottaen voidaan katsoa, että muut asuntoirtaimistoon sisältyvät esineet, kuten televisio, kalusteet ja muu vastaava irtain ei kuulu asunnon tavanomaiseen tarpeistoon. 

Uuden asunnon tarpeisto 

Uuden asunnon kaupassa tarpeisto on yleisesti ottaen määritelty kaupan kohteen esitteessä sekä rakennustapaesitteessä. Uutena myytävässä asunnossa ei yleensä ole ylimääräisiä tarpeistoesineitä nähtävillä. Tästä johtuen, ostajalla on uuden asunnon kaupassa oikeus olettaa asunnon vastaavan valmistusajankohdan tavanomaista laatu- ja varustelutasoa, vaikkei kaikista yksityiskohdista olisikaan erikseen sovittu. Turvallisinta on kuitenkin aina sopia erikseen, mitä kauppaan tarkalleen kuuluu. 

Miten välttää epäselvät tilanteet? 

Asuntokauppoja tehtäessä syntyy väistämättömästi sellaisia tilanteita, joissa joidenkin esineiden kohdalla on epäselvyyttä siitä, kuuluvatko ne kauppaan vai eivät.  

Käytännössä epäselviä tulkintatilanteita ovat aiheuttaneet etenkin mikroaaltouunit, rullaverhot sekä irtonaiset vaatekaapit. Riitaisuuksien välttämiseksi osapuolten on suositeltavaa sopia kauppaa tehtäessä niistä esineistä, joiden suhteen epäselvyyksiä saattaa muodostua. Tällaiset seikat kannattaa ottaa mukaan kauppakirjaan tai siihen liitettävään erilliseen liitteeseen. Myyjän on mahdollista sopimuksella erottaa kaupasta myös sellainen asunnon tarpeisto, joka ilman nimenomaista kieltoa siirtyisi ostajalle.    

Lue myös kiinteistöön kuuluvista ainesosista ja tarpeistosta! 

Lähde §: Asuntokauppalaki 

Suomen Juristit Oy
2.6.2025