Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen tulee lain mukaan valita toiminnantarkastaja, mikäli yhtiössä ei ole tilintarkastajaa ja yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty toisin. Jos yhtiössä on tilintarkastaja, toiminnantarkastajan tarpeellisuudesta on mahdollista päättää yhtiökokouksessa äänten enemmistöllä. Yhtiö voi niin halutessaan, valita useamman kuin yhden toiminnantarkastajan. Toiminnantarkastajan lisäksi on valittava myös hänen sijaisensa, joka suorittaa tarkastuksen, jos varsinainen toiminnantarkastaja on estynyt.  

Jos toiminnantarkastajan valinta on suoritettu asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti, uusi tarkastaja määrätään aluehallintoviraston toimesta.  

Mistä tehtävistä toiminnantarkastaja vastaa? 

Toiminnantarkastajan tehtävänä on huolehtia yhtiön talouden ja hallinnon tarkastuksesta sellaisella riittävällä laajuudella, jota yhtiön toiminnan taso edellyttää. Tarkastajien tehtävän haasteellisuus vaihtelee siis yhtiön toiminnan luonteen mukaan. Toiminnantarkastuksen tarkoituksena on ensisijaisesti edistää taloyhtiön osakkaiden tiedonsaantia sekä lisätä avoimuutta ja luottamusta taloyhtiön hallintoon ja sen harjoittamaan toimintaan.  

Toiminnantarkastajan tehtäviin kuuluu muun muassa tarkastaa yhtiökokouksen ja hallituksen päätösten laillisuus. Tämän lisäksi hän vastaa siitä, että yhtiökokouksessa tehdyt päätökset ovat toimeenpantu asianmukaisella tavalla. Toiminnantarkastajan on hallinnollisten päätösten ohella tarkastettava taloyhtiön talous sekä tilinpäätös. Kunkin tilikauden tarkastuksen pohjalta tulee antaa päivätty ja allekirjoitettu toiminnantarkastuskertomus. 

KELPOISUUS JA RIIPPUMATTOMUUS 

Toiminnantarkastajana voi lähtökohtaisesti toimia kuka tahansa riippumaton henkilö. Tarkastajalta ei edellytetä mitään tiettyä erityisosaamista, mutta hänellä tulee olla sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus, että hän pystyy hoitamaan vaaditut tehtävät huolellisesti ja virheettömästi.  

Toiminnantarkastajan kelpoisuutta ja riippumattomuutta säännellään tarkemmin asunto-osakeyhtiölaissa. Sen mukaan toiminnantarkastajan tulee olla täysi-ikäinen tai muuten täyden toimintakelpoisuuden omaava henkilö. Tarkastajaksi ei voida valita sellaista, joka on konkurssissa tai liiketoimintakiellossa. Henkilö on lain mukaan esteellinen toimimaan toiminnantarkastajana silloin, kun hän on palvelusuhteessa yhtiöön tai yhtiössä tärkeässä asemassa toimivaan henkilöön kuten kirjanpidon hoitajaan, hallituksen jäseneen taikka isännöitsijään. Henkilö ei saa myöskään olla edellä mainittuihin nähden suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaissuhteessa. Lain mukaan tarkastajana ei voi toimia myöskään ”se, jolla on rahalaina, vakuus tai muu vastaava etuus yhtiöltä tai sen johtoon kuuluvalta henkilöltä taikka joka on antanut mainitulle taholle tällaisen etuuden.” Lainaksi ei kuitenkaan tässä yhteydessä lueta taloyhtiölainaa. 

 Lue lisää toiminnantarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta ja vastuusta. 

 Lähde §: Asunto-osakeyhtiölaki 

 Suomen Juristit Oy,

2.6.2025