Toiminnantarkastus tarkoittaa maallikon suorittamaa tilintarkastusta, vaikkakin se joiltain osin poikkeaa tilintarkastuksesta merkittävästi. Toiminnantarkastuksessa on kyse lähinnä asunto-osakeyhtiön talouden ja hallinnon tarkastamisesta osakkeenomistajien kannalta riittävällä tavalla. Toiminnantarkastaja varmistaa, että yhtiön hallinnon järjestäminen on kunnossa ja että kirjanpito ja tilinpäätös ovat asianmukaisia. Toiminnantarkastuskertomus on annettava kultakin tilikaudelta päivättynä ja allekirjoitettuna.

Toiminnantarkastajan valinta

Asunto-osakeyhtiön tulee valita itselleen toiminnantarkastaja, jos yhtiössä ei ole tilintarkastajaa tai yhtiöjärjestyksessä ei nimenomaisesti mainita, ettei yhtiössä ole toiminnantarkastajaa. Yhtiöjärjestyksen määräyksistä riippumatta toiminnantarkastaja on valittava, jos yhtiössä ei ole tilintarkastajaa ja osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asiaa on kokouskutsun mukaan käsiteltävä.

Toiminnantarkastajan valitsee lähtökohtaisesti yhtiökokous. Toiminnantarkastajan lisäksi on valittava myös hänen sijaisensa, joka suorittaa tarkastuksen, jos varsinainen toiminnantarkastaja on estynyt.

Toiminnantarkastajalle kuuluvat tehtävät

Toiminnantarkastajan tehtäviin kuuluu muun muassa tarkastaa yhtiökokouksen ja hallituksen päätösten laillisuus. Tämän lisäksi hän tarkistaa, että yhtiökokouksessa tehdyt päätökset on toimeenpantu asianmukaisesti. Toiminnantarkastaja on hallinnon tarkastuksen lisäksi tarkastettava taloyhtiön talous sekä tilinpäätös.

Kelpoisuus ja riippumattomuus

Toiminnantarkastajan kelpoisuudesta ja riippumattomuudesta on säädetty asunto-osakeyhtiölain 9 luvun 8 §:ssä. Toiminnantarkastajana ei voi olla:

1) oikeushenkilö eikä alaikäinen tai se, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa tai liiketoimintakiellossa;

2) yhtiön hallituksen jäsen taikka isännöitsijä tai vastaavassa asemassa samaan konserniin kuuluvassa muussa yhteisössä oleva henkilö;

3) se, jonka tehtävänä on yhtiön kirjanpidon tai varojen hoito taikka varojen hoidon valvonta;

4) se, joka on palvelussuhteessa yhtiöön taikka 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuun henkilöön;

5) se, jolla on rahalaina, vakuus tai muu vastaava etuus yhtiöltä tai sen johtoon kuuluvalta henkilöltä taikka joka on antanut mainitulle taholle tällaisen etuuden; taikka

6) se, joka on 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun henkilön puoliso, veli, sisar taikka tällaiseen henkilöön suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaisuussuhteessa.

Huomionarvoista on, että 5 kohdassa tarkoitettu laina ei tarkoita taloyhtiölainaa.

Toiminnantarkastajan kelpoisuudesta säädetään myös, että toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus ja kokemus kuin yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajalta ei kuitenkaan lähtökohtaisesti edellytetä saman tasoista osaamista kuin tilintarkastajilta. Jos toiminnantarkastajalla kuitenkin on erityistä ammatillista osaamista laskentatoimen tai tilintarkastuksen osalta, saatetaan häneltä odottaa tiettyä osaamisen tasoa. Minkäänlaisia ammatillisia kelpoisuusvaatimuksia tehtävän hoitamiselle ei kuitenkaan ole.

Toiminnantarkastajan on myös oltava riippumaton toiminnantarkastusta suorittaessaan ja hänen on kieltäydyttävä tai luovuttava tehtävästä, jos hänen edellytyksensä riippumattomaan toimintaan puuttuvat olennaisilta osin. Riippuvuuden arviointi on tapauskohtaista, ja vain toiminnantarkastajan tehtävän kannalta riippumattomuuden vaarantavasta seikasta seuraa, ettei henkilö voi toimia toiminnantarkastajana. Toiminnantarkastajan riippumattomuus vaarantuu esim. kun hän tarkastaa omaa toimintaansa tai toimii oikeudenkäynnissä yhtiön puolesta tai sitä vastaan.

Lue lisää toiminnantarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta ja vastuusta.