Avioliitto

Avioliitto voi olla miehen ja naisen tai samaa sukupuolta olevien välinen yhteiselon muoto, jolle oikeusjärjestyksemme takaa tietyt avioliittolaissa tarkemmin määritellyt oikeusvaikutuksensa. Puolisoilla on avioliiton myötä muun muassa avio-oikeus toistensa omaisuuteen sekä oikeus yhteiseen ottolapseen ja sukunimeen.

Avioliitto ja alkuvaiheet

Avioliittoa edeltää kihlaus, jolle laki ei aseta muotovaatimuksia eikä kihlauksella juurikaan ole oikeutta luovaa vaikutusta. Avioliittolaki vain toteaa, että :”Mies ja nainen, jotka ovat sopineet keskinäisestä avioliitosta, ovat kihlautuneet.”

Avioliitto solmitaan vihkimisellä. Vihkiminen voi olla kirkollinen vihkimys tai siviilivihkimys. Vihkimisoikeus on eräillä muillakin uskonnollisilla yhdyskunnilla kuin evankelis-luterilaisella kirkolla. Vihkimispaikan ei ole pakko olla kirkko tai uskonnollisen yhdyskunnan muut tilat, vaan vihkiminen voi tapahtua muuallakin, jos vihkijä tähän suostuu.

Siviilivihkimys tapahtuu Digi- ja väestötietoviraston tai käräjäoikeuden toimesta. Vihkimispaikka voi vihkijän suostuessa olla muuallakin kuin maistraatin tai käräjäoikeuden hallitsemissa valtion virastotiloissa.

Vihkimystapahtumasta siihen usein liittyvine juhlallisuuksineen käytetään arkikielessä nimitystä häät. Avioliittoon vihkimistä edeltää kuulutusaika, jona aikana selvitetään, ettei avioliitolle ole esteitä.

Avioliiton oikeudelliset piirteet

Avioliitossa puolisot lain mukaan ovat keskenään yhdenvertaiset ja heidän tulee yhteisesti toimia perheen hyväksi. Avioliiton solmimisella kihlakumppanit eivät menetä heille kuuluvaa itsemääräämisoikeuttaan. Avioliitto purkautuu, kun toinen puoliso kuolee tai julistetaan kuolleeksi tai kun puolisot tuomitaan avioeroon.

Lue lisää tasa-arvoisesta avioliittolaista ja avio-oikeudesta.