Lapsen sukunimen muuttaminen on useimmiten mahdollista

Lapsen sukunimen muuttaminen tapahtuu tilanteesta riippuen joko ilmoituksella tai hakemuksella. Ilmoitusmenettely on nimensä mukaisesti nopea ja yksinkertainen. Sukunimen määräytyminen lähtökohtaisesti Lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka vanhemmilla on lapsen syntymän… Lue lisää »

Sukunimen määräytyminen lapseksiottamisessa

Sukunimen määräytyminen on lapsen ja myös aikuisten mielestä usein merkityksellinen kysymys. Seuraavassa käsitellään sukunimen määräytyminen lapseksiottamistilanteissa. Lapseksiottamista käytetään nimitystä adoptio. Tämä artikkeli ei siten käsittele kasvatti- tai sijoitettujen lasten sukunimen… Lue lisää »

Lapsen mielipide nimiasiassa

Lapsen mielipide nimiasiassa ratkaisee joskus nimen määräytyminen. Nimiasiat ovat jokaiselle merkityksellä, myös lapsen mielipiteellä on usein merkitystä. Tarkemmin sääntely lapsen mielipiteen kuulemisesta riippu lapsen iästä ja kehitystasosta, mutta myös siitä,… Lue lisää »

Esitutkinnassa käytettävä kieli

Esitutkinnassa käytettävä kieli on kansalaisen oikeusaseman kannalta varsin merkityksellinen. On luonnollista, että kaksikielisessä valtiossa palveluja tarjotaan molemmilla kielillä. Perustuslain mukainen oikeus omaan kieleen Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa… Lue lisää »

Henkilön ilmoittaminen kadonneeksi

Henkilön ilmoittaminen kadonneeksi tapahtuu joko käymällä poliisin palvelupäivystyksessä tai kiirellisissä tapauksissa soittamalla yleiseen hätänumeroon 112. Kadonneen henkilön etsintää johtaa poliisi. Ellei tapauksessa ole syytä epäillä rikosta, poliisi tekee poliisitutkinnan joka… Lue lisää »

Valtiottomat henkilöt Suomen lainsäädännössä

Ketkä ovat valtiottomat henkilöt? Lainsäädännön mukaan on tärkeä käsittää, ketkä ovat valtiottomat henkilöt. Valtioton henkilö (de jure) tarkoittaa henkilöä, jolla ei ole minkään kansainvälisesti tunnustetun valtion kansalaisasemaa. Mikään valtio ei… Lue lisää »

Suomen oikeusjärjestelmä: Hyvä oikeusturva

Voiko suomalaiseen oikeusjärjestelmään luottaa? Suomalaisen oikeudenhoitojärjestelmän kulmakivenä voidaan pitää hyvää oikeusturvaa. Kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu riittävä oikeusturva. Oikeusturvalla tarkoitetaan oikeutta saada asiansa käsiteltäväksi riippumattomassa tuomioistuimessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Oikeuslaitos… Lue lisää »

Presidentin armahdus

Tasavallan presidentti voi yksittäisessä tapauksessa armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta tai muusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta joko kokonaan tai osittain. Ennen armahdusta tulee hänen kuitenkin pyytää asiassa lausunto Korkeimmalta oikeudelta. Käytännössä presidentti käyttää… Lue lisää »