Erehdys pätemättömyysperusteena? Virheellinen tahdonilmaisu ei sido antajaansa edellyttäen, että sopimuskumppani tiesi tai sen olisi pitänyt tietää erehdyksestä. Olisi pitänyt tietää –kriteeri täyttyy helposti esimerkiksi silloin, kun hinta poikkeaa huomattavasti yleisestä… Lue lisää »
Kiskonta pätemättömyysperusteena? Kiskonta pätemättömyysperusteena on ollut oikeuskäytännössä esillä vain harvoin. Kiskonnasta on kyse silloin kun sopimusosapuoli käyttää hyväkseen toisen hädänalaista tilaa (pula, ymmärtämättömyys, riippuva asema tms.). Kiskonta sitten ilmenee käytännössä… Lue lisää »
Kunnian vastainen ja arvoton menettely pätemättömyysperusteena? Kunnian vastainen ja arvoton menettely on ehkä tärkein ja tuomioistuimissa eniten käytetty pätemättömyysperuste väärinkäytöstilanteissa. Se jättää tuomioistuimelle suhteellisen laajan harkintavallan siitä, milloin oikeustoimi on… Lue lisää »
Petollinen menettely pätemättömyysperusteena? Velallinen saattaa antaa taloustilanteestaan ylipositiivisen kuvan. Tällöin hän on saattanut syyllistyä petolliseen menettelyyn, mistä seuraa oikeustoimen pätemättömyys. Ylipäänsä petollisesta menettelystä on kyse silloin kun sopimusosapuoli antaa virheellistä… Lue lisää »
Oikeustoimikelpoisuuden merkitys sopimuksen pätevyydelle? Vajaavaltaisen ylittäessä kelpoisuutensa oikeustoimi on pätemätön. Pätemättömyyden voi kuitenkin korjata edunvalvojan jälkikäteinen hyväksyntä sekä vajaavaltaisen hyväksyntä tultuaan täysivaltaiseksi.
Mikä on sopimukseen pakotetun oikeusasema? Jos sopimuskumppani on käyttänyt pakkoa tai tiennyt pakon käytöstä, on pakko aina pätemättömyysperuste oikeustoimelle. Jos taas pakkoa on käyttänyt jokin kolmas taho eikä sopimuskumppani ole… Lue lisää »
Johtaako sopimuksen pätemättömyys aina oikeustoimen raukeamiseen? Jos molemmat osapuolet ovat tietoisia olemassa olevasta pätemättömyysperusteesta mutta eivät piittaa siitä, vaan jatkavat normaalisti sopimuksen täyttämistä, saattaa pätemättömyys ”korjaantua”. Tällöin osapuolet ikään kuin… Lue lisää »
Oikeustoimikelpoisuuden merkitys sopimuksen pätevyydelle Vajaavaltaisilta puuttuu oikeustoimikelpoisuus. Niinpä vajaavaltaisen solmima sopimus ei ole pätevä. Vajaavaltaisia ovat lain mukaan alle 18-vuotiaat sekä henkilöt, jotka on julistettu vajaavaltaiseksi. Voi myös olla niin,… Lue lisää »
Alaikäisen oikeudet oikeustoimiin Alaikäisen oikeudet vaihtelevat oikeustoimikohtaisesti. Mistä kaikesta alaikäinen voi itse päättää? Alle 18 -vuotiaalla ei ole täyttä oikeustoimikelpoisuutta, vaan rajoitetut oikeudet. Voiko alaikäinen tehdä isoja ostoksia? Voiko alaikäinen määrätä omasta… Lue lisää »
Mikä on epäselvyyssääntö? Epäselvyyssääntö on oikeuskäytännössä käytetty sopimuksen tulkinnan apuväline, joka soveltuu erityisesti toisen osapuolen laatimien vakiosopimusten tulkintaan. Epäselvyyssäännön mukaisesti epäselvää/tulkinnanvaraista sopimusehtoa tulkitaan laatijansa vahingoksi. Tausta-ajatuksena on, että se joka… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.