Ulosmittauskelpoista on lähes kaikki omaisuus, joilla on rahallista ulosmittausarvoa. Ulosmittauskelpoista ovat mm. velallisen palkka, eläke tai muu vastaisuudessa erääntyvä toistuvaistulo, sekä velallisen yksittäinen saatava sivulliselta – perustuipa se velkakirjaan tai ei.
Myös osuudet yhteisöihin, kuten osakeyhtiön osakkeet tai osuudet ja kommandiittiyhtiön ja henkilöyhtiön osuus muutoinkin voidaan ulosmitata. Myös kuolinpesän osakkuus tai sijoitusrahasto ovat ulosmittauskelpoisia – myös immateriaalioikeudet voidaan ulosmitata.
Virtuaalivaluutta on lisääntynyt 2010-luvulle tultaessa. Myös virtuaalivaluutta on ulosmittauskelpoista omaisuutta. Tällä tarkoitetaan digitaalisessa muodossa olevaa omaisuutta jolla yleensäkin katsotaan olevan arvoa ulosmittausmielessä.
Mitä ulosmittaus ei koske?
Lain mukaan ulosmittauksen ulkopuolelle jätetään kuitenkin kohtuullinen korvaus matkakuluista, omien työvälineiden käytöstä ja muista työn suorittamiseen liittyvistä kustannuksista. Ulosmittaus voidaan kohdistaa myös palkan sijasta maksettaviin toimeentuloetuuksiin ja korvauksiin, kuten sairauspäivärahaan. Tietyissä tilanteissa ulosmittaus voi koskea myös matkakuluja ja päivärahaa.
Ulosmittauskelpoisia ovat ylipäätään kaikki varallisuus tai omaisuus, jolla on jotain rahallista arvoa, jollei jokin ulosmittauskielto estä ulosmittausta. Ulosmittauskiellot (UK 4:8.1) on säädetty erikseen laissa. Usein miten ulosmittauskielto koskee sosiaalisia etuuksia. Velallisen palkasta tulee aina jättää osa, kuten elämiseen tarvittava koti-irtaimistokin. Nämä etuudet on jätettävä velallisen käyttöön ja arviointiin noudatetaan suhteellisuuden ja kohtuullisuuden periaatteita – ulosmittaus tulee tehdä pienimmän haitan periaatteella, suhteessa saavutettavaan täytäntöönpanon tarkoitukseen.
Usein kysymyksessä on henkilöauton ulosmittauksen harkinta. Auto ei saa olla liian kallis suhteessa omaisuuteen, varallisuutteen, ulosottovelkaan ja sen käyttö tulee perustua harkittuun tarpeeseen, kuten ansiotoimintaan tai sosiaaliseen perusteeseen. Huomattavaa on myös, etteivät kilometrikorvaukset ole ulosmittaukselta suojattuja kuin kohtuullisessa määrin. Ulosotto kohdistuu muutoinkin sellaiseen omaisuuteen, jolla on arvoa, eikä se ole velalliselle välttämätöntä, kuten tilillä olevat säästöt.
Ulosmittauksen suojaosuudet ja sosiaalietuuksien ulosmittauskielto lainsäädännössä.
Ulosottokaaren 4 luvun 19 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, ulosmitata ei saa avustusta tai kustannusten korvausta, joka on myönnetty eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen.
Kansaneläkelain 111 §:n 1 momentin nojalla kansaneläkettä ei saa ulosmitata.
Ulosottokaaren 4 luvun 20 §:n nojalla toistuvaissuorituksissa ulosmittauskielto koskee jäljellä olevaa maksukautta.
Hoitotuki ja asumistuki on ulosottokaaren 4 luvun 19 §:n 1 kohdassa tarkoitettua sellaista avustusta tai kustannusten korvausta, jota ei saada ulosmitata ja joka ei sen takia kuulu saman luvun 45 §:n 1 momentin mukaiseen tulopohjaan, josta ulosmitattava määrä lasketaan. (THO: 2022:1),
Ulosottokaaren 4 luvun 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetty ulosmittauskielto koskee sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen myönnettyjä avustuksia ja kustannusten korvauksia. Säännöksen esitöistä ilmenee, että sen tarkoituksena on ollut jättää ulosmittauksen ulkopuolelle sosiaalilainsäädännön nojalla myönnettyyn etuuteen oikeutetulle maksetut avustukset ja korvaukset.
Ulosottokaaren 4 luvun 49 §:n 1 momentin mukaan 45–47 §:ssä tarkoitetusta tulopohjasta jätetään ulosmittaamatta:
1) velallisen suojaosuus ja sen lisäksi kolmasosa suojaosuuden ylittävästä palkan osasta (tulorajaulosmittaus);
2) kaksi kolmasosaa palkasta, jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa velallisen suojaosuuden määrä;
3) vähemmän kuin 2 kohdassa tarkoitettu määrä, kuitenkin vähintään puolet palkasta, jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä.
Pykälän 4 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös velalliselle jo maksettua palkan määrää siltä osin kuin maksukautta on jäljellä.
Lain esitöiden (HE 13/2005 vp s. 81) mukaan 4 momentissa säädetty tarkoittaa, että työnantajan esimerkiksi velallisen pankkitilille jo maksamia varoja ei saa ulosmitata vastaavilta osin kuin palkkaa ei voida ulosmitata. Kielto koskee vain sitä määrää, joka vastaa jäljellä olevaa palkanmaksukautta, eikä aiemmalta ajalta säästöön jäänyttä määrää.
Lue lisää omaisuuden ulosmittaus: https://laki24.fi/omaisuuden-ulosmittaus/
Janne Vikeväinen
Osakas – OTM
Suomen Juristit Oy
17.9.2024
Nopeaa apua lakiasioihin.
