Kiinteistön tai alueen maanvuokra voidaan toteuttaa ilman, että vuokratun maan käytölle asetetaan erityisiä vaatimuksia. Laissa tällaista vuokrasuhdetta koskevat säännökset ovat väljiä, mikä mahdollistaa maankäytön monilla eri tavoilla ja eri tarkoituksiin. Maanvuokrasopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi tai… Lue lisää »
Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen, joiden saama tulo verotetaan osakeyhtiön tulona. Näin ollen, osakeyhtiön verotus ei vaikuta yksittäisen osakkaan verotukseen. Osakeyhtiön verotettava tulo saadaan, kun veronalaisista tuloista vähennetään vähennyskelpoiset menot. Jos tulot… Lue lisää »
Osingolla tarkoitetaan sitä osuutta osakeyhtiön jakamasta voitosta, johon osakkaalla on oikeus osakkuusasemansa perusteella. Palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työsuhteessa. Palkan maksamisen edellytys on, että se… Lue lisää »
Osinko on yrityksen omistajilleen jakama voitto-osuus. Suomessa osakeyhtiöt ovat yleisimmät osinkoa jakavat tahot. Pääsääntönä pidetään, että osinkoa voidaan jakaa jos yrityksellä on vapaata omaa pääomaa. Tämä on käytännössä edelliseltä tilikaudelta… Lue lisää »
Vahingonkorvauksen isännänvastuuperiaate käsittää lähtökohtaisesti työnantajan vastuuta työntekijän aiheuttamista vahingoista. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 mom. ”Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa.” Saman pykälän toisessa momentissa… Lue lisää »
Syy-yhteysvaatimus on vahingonkorvausoikeuden kulmakivi. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää sekä tuottamuksellisuutta (ellei puhuta ankarasta vastuusta), että teon syy-yhteyttä tapahtuneeseen vahinkoon. Toisin sanoen, syyn täytyy olla välttämätön seurauksen syntymiselle. Vahingonkorvaus ei silti välttämättä seuraa… Lue lisää »
Vahingonkorvausoikeudessa erinäisissä tilanteissa vallitsee korostettu huolellisuusvelvoite. Kun toimijalle on asetettu korostettu huolellisuusvelvoite vaaditaan vastuun vapautumiselle jo varsin vahvoja perusteita. Tällaiset tilanteet koskevat erityisesti julkisten alueiden ja tilojen ylläpitoa sekä erikoistuneiden… Lue lisää »
Verotusta varten verovelvollisen tulot jaetaan tulolähteisiin sillä jokaisen verot lasketaan tulolähteittäin sekä ilmoitetan omilla veroilmoituslomakkeilla. Muulla verovelvollisella kuin yhteisöllä tulolähteitä on kolme. Ensimmäinen on henkilökohtainen tuloverolähde, jota sääntelee Tuloverolaki. Toinen… Lue lisää »
Tulovero on tuloista perittävää veroa. Suomessa tulovero jakautuu luonnollisilla henkilöillä ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Molemmille tulolajeille lasketaan erikseen verotettava tulo. Yhteisöt maksavat tuloistaan yhteisön tuloveroa. Suomessa sovelletaan nk. vettoverotusta. Nettoverotuksen tarkoituksena on,… Lue lisää »
Esteellisyys osuuskunnan päätöksenteossa perustuu yleisiin esteellisyyssäännöksiin. Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Mikäli henkilöllä on sellainen suhde käsiteltävään asiaan tai käsiteltävän asian asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa,… Lue lisää »