Perunkirjoituksen tarkoitus

Perunkirjoitus on toimitettava jokaisen kuolleen luonnollisen henkilön jälkeen kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä. Perunkirjoituksesta säädellään perintökaaressa.

Mikä on perukirjan tehtävä?

Perunkirjoituksella on kaksi funktiota. Ensinnäkin perunkirjoituksessa laadittava perukirja toimii veroilmoituksena. Perukirjan perusteella verottaja tekee perintöverotusta koskevat päätökset. Toisekseen perukirja toimii myöhemmän mahdollisen osituksen ja perinnönjaon pohjana. Perunkirjoituksen hoitamisesta vastaavat kuolinpesän osakkaat. Osakkaiden tulisi sopia keskenään, kuka hoitaa vastaisuudessa perunkirjoitukseen liittyviä asioita perittävän kuoleman jälkeen. Lähtökohtaisesti vainajan leski, vainajan lapsi tai muu henkilö, joka hoitaa vainajan jäämistöä, järjestää perunkirjoituksen.

Perukirjan tehtävänä on siis toimia vainajan omaisuusluettelona sekä kuolinpesän osakasluettelona. Perukirjaan on merkittävä vainajan ja lesken varat ja velat sekä kuolinpesän osakkaat. Pelkkä esineluettelo ei riitä, sillä omaisuus on myös arvostettava.

Perukirjan osakasluettelolle voi halutessaan hakea Digi- ja väestötiedolta vahvistuksen, mikä varsinkin runsasjäsenisissä kuolinpesissä helpottaa asiointia ja oikeustoimien tekemistä kuolinpesän puolesta. Silloin ei sukuselvityksiä virkatodistuksineen tarvitse esittää ja tarkastaa useampaa kertaa esimerkiksi kiinteistön kaupan yhteydessä. Tätä nykyä perukirjan rooli veroilmoituksena on korostunut. Perukirjaan on syytä ottaa kaikki verotuksen kannalta huomionarvoiset seikat. Lesken on esim. muistettava vedota asumisoikeuteensa, jotta se verotuksessa tulisi huomioon otetuksi.

Kuka vastaa perunkirjoituksen toimittamisesta?

Perunkirjoituksen toimittaa se henkilö, joka parhaiten tuntee pesän sen hetkisen tilan. Häntä kutsutaan pesän ilmoittajaksi. Pesän ilmoittaja kutsuu perunkirjoitusta pitämään kaksi uskottua miestä. Uskotut miehet arvioivat pesän varat ja velat. Pesän varat ja velat sekä muut pesää koskevat tiedot ilmoittaa uskotuille miehille pesän ilmoittaja. Uskotuilla miehillä ei ole erityisiä pätevyysvaatimuksia. Heidän on kuitenkin oltava täysi-ikäisiä ja heillä on oltava oikeus tehdä sopimuksia omasta puolestaan. Uskottujen miesten tehtävänä on toimittaa perunkirjoitus sekä pesän varojen ja velkojen arvioiminen parhaan kykynsä mukaisesti. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta. Ellei tähän aikatauluun ole mahdollisuutta ehtiä, voi verottajalta pyytää kirjallisella hakemuksella lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiselle.

Ketkä saavat kutsun perunkirjoitukseen?

Perunkirjoitukseen kutsutaan kaikki kuolinpesän osakkaat ja muut oikeudenomistajat. Kuolinpesän osakkaita ovat perinnönjättäjän perilliset, yleistestamentin saajat sekä leski siihen saakka, kunnes ositus on toimitettu. Muina oikeudenomistajina perunkirjoitukseen kutsutaan mahdollisen erityistestamentin saajat sekä toissijaiset perilliset tai toissijaiset testamentin saajat. Osalliset kutsutaan perunkirjoitukseen kirjallisesti tai suullisesti. Kutsussa on mainittava perunkirjoituksen aika ja paikka. Jokaisella osallisella on läsnäolo-oikeus perunkirjoituksessa, mutta ei velvollisuutta. Perukirja voidaan laatia, kun vähintään pesän ilmoittaja sekä kaksi uskottua miestä ovat yhtäaikaa saapuvilla. Perunkirjoitukseen voi valtuuttaa toisen henkilön omasta puolestaan. Lopuksi kaikki perunkirjoituksessa olleet läsnäolijat allekirjoittavat perukirjan. Perukirjasta on aina toimitettava jäljennös myös verottajalle.

Huomioitavaa on, ettei perinnönjakoon ole mahdollista ryhtyä ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu sekä kaikki tiedossa olevat mahdolliset velat on maksettu.

Lue lisää siitä mitä tapahtuu perunkirjoituksen jälkeen.

Ella Suitiala

Artikkelin kirjoittaja:

Ella Suitiala
Lakimies – OTM
Suomen Juristit Oy
24.03.2021

Nopeaa apua lakiasioihin.