Vankeusrangaistukseen tuomittu voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen. Ehdonalainen vapauttaminen tarkoittaa vangin päästämistä suorittamaan loppuosa rangaistuksestaan vapaudessa.
Määräaikaista vankeusrangaistusta suorittava voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen kun hän on suorittanut rangaistuksestaan kaksi kolmasosaa, tai mikäli rikos on tehty kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana, kun hän on suorittanut tehdyn rikoksen perusteella tuomitusta rangaistuksesta puolet. Vanki, joka ei rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa päästetään ehdonalaiseen vapauteen kun rangaistuksesta on suoritettu puolet, tai mikäli rikos on tehty kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana, kun hän on suorittanut tehdyn rikoksen perusteella tuomitusta rangaistuksesta yhden kolmasosan. Viimeksi mainitun lyhyemmän vaatimusajan soveltamista ei estä se, että henkilö olisi rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana suorittanut vankilassa tuomion koskien sakon muuntorangaistusta tai rangaistusta siviilipalveluksesta kieltäytymisestä, siviilipalvelusrikoksesta tai muusta vastaavasta siviilipalvelukseen liittyvästä rikoksesta.
Mikäli vanki suorittaa yhteistä vankeusrangaistusta ja tästä rangaistuksesta laskettuna eri toteutetut rikokset johtaisivat eri aikamääräosien soveltamiseen ehdonalaisen vapauden alkamisajankohtaa laskettaessa, päästetään vanki ehdonalaiseen vapauteen suuremman aikamäärän mukaan. Yhteenlaskettua vankeusrangaistusta suorittava vanki päästetään ehdonalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut hänelle määrätystä rangaistuksesta ajan, joka saadaan laskemalla yhteen kustakin rangaistuksesta suoritettava aika ja määrittämällä tämän perusteella ajankohta, jolloin vanki voidaan ehdonalaiseen vapauteen päästää.
Määräaikaista vankeusrangaistusta suorittava voidaan jättää päästämättä ehdonalaiseen vapauteen, mikäli täytäntöönpantavaksi on tulossa uusia vankeusrangaistuksia taikka sakon muuntorangaistuksia, taikka mikäli vanki itse haluaa muusta perustellusta syystä lykätä vapauttamistaan. Ehdonalaista vapauttamista voidaan niin ikään lykätä ilman vangin suostumusta, mikäli vangin käyttäytymisen tai hänen esittämiensä uhkausten johdosta on olemassa selvä vaara siitä, että vanki syyllistyy vapautumisensa jälkeen henkeä, terveyttä tai vapautta törkeästi loukkaavaan rikokseen, ja että vapauttamisen lykkääminen on tarpeen tämän rikoksen estämiseksi.
Ehdonalaiseen vapauteen päästäminen on mahdollista aikaisintaan silloin, kun vankeusrangaistuksesta on suoritettu 14 päivää.
Elinkautiseen vankeuteen tuomittu voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan sen jälkeen, kun elinkautisesta vankeudesta on vankilassa suoritettu kaksitoista vuotta. Mikäli rikos on tehty kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana, voidaan elinkautiseen vankeuteen tuomittu vanki päästää ehdonalaiseen vapauteen silloin, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt kymmenen vuotta. Harkinnassa kiinnitetään huomiota elinkautiseen vankeusrangaistukseen johtaneen rikoksen tai rikosten laatuun, sekä tuomitun mahdolliseen myöhempään rikollisuuteen sekä siihen, onko mahdollinen vapautettava vapauduttuaan vaaraksi muille henkilöille. Elinkautiseen vankeuteen tuomittu voidaan määrätä valvottuun koevapauteen ennen tämän tuomitun päästämistä ehdonalaiseen vapauteen.
Vangin ehdonalaista vapauttamista voidaan lykätä vangin suostumuksella lykätä, mikäli täytäntöönpantavaksi on tulossa uusia vankeusrangaistuksia tai sakon muuntorangaistuksia taikka mikäli vanki itse haluaa muusta perustellusta syystä vapauttamisensa lykkäämistä. Ehdonalaista vapauttamista voidaan lykätä ilman vangin suostumusta, mikäli vangin käyttäytymisen tai hänen esittämiensä uhkausten johdosta on olemassa selvä vaara siitä, että vanki syyllistyy vapauduttuaan henkeä, terveyttä tai vapautta törkeästi loukkaavaan rikokseen ja että vapauttamisen lykkääminen on tarpeen tämän rikoksen estämiseksi. Lykkäämistä koskeva viranomaisen estävä päätös on otettava uudelleen harkittavaksi väliajoin. Tämän väliajan pituus saa kestoltaan olla enintään kuusi kuukautta.
Nopeaa apua lakiasioihin.