Mitä tarkoittaa jakamaton kuolinpesä? Miten jakamaton kuolinpesä käytännössä toimii? Kuolinpesä voi säilyä jakamattomana vaikka vuosisadan. kuolinpesä Kuolinpesä syntyy, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää siis kuolinpesä. Kuolinpesästä käytetään… Lue lisää »
Ositusta voidaan sovitella, jos ositus on kohtuuton tai jos toinen puoliso saisi siinä perusteetonta etua. Osituksen sovittelussa otetaan huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja… Lue lisää »
Ositusta ei perunkirjoitukseen mennessä yleensä ole vielä toimitettu. Jos ositus on toimitettava tarkoittaa se sitä, että perittävältä on jäänyt leski. Tällöin leski toimii kuolinpesän osakkaana, jolloin hänen varat ja velat… Lue lisää »
Perittävän alle 21-vuotias lapsi voi hänen perintöosansa lisäksi kuolinpesän säästöstä kertakaikkisena avustuksena päältäpäin saada avustusta koulutusta ja kasvatusta varten, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Voiko lapsi saada avustusta kuolinpesästä? Avustus on… Lue lisää »
Kun avioliitto päättyy, joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan, tehdään omaisuuden ositus. Avioliittolain mukaan, jos avioliitto päättyy avioeroon, tehdään ositus puolisoiden välillä. Jos avioliitto taas päättyy toisen puolison kuolemaan, perintökaaren mukaan… Lue lisää »
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillinen vaadi jakoa. Tätä kutsutaan lesken enimmäissuojaksi. Vaikka rintaperillinen vaatisi, että perintö jaetaan lesken eläessä, leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä… Lue lisää »
Kun kuolinpesä on selvitetty eli vainajan ja pesän velat on maksettu, voidaan perintö jakaa. Mikäli vainaja oli avioliitossa, on ennen perinnönjakoa tehtävä ositus. Perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona osakkaiden keskenään sopimalla tavalla tai toimitusjakona, jolloin pesänjakaja suorittaa… Lue lisää »
Luonnollisen henkilön kuolema ei lakkauta hänen mahdollisia velkasuhteitaan, ja sen vuoksi velkoja voi velallisen kuoleman jälkeen vaatia saataviaan vainajan oikeudenomistajilta. Kuolinpesän osakkaan velkavastuu Kuolinpesän osakas ei vastaa vainajan veloista, vaan… Lue lisää »
Testamentteja on erilaisia, sillä niillä tavoitellaan erilaisia tarkoituksia. Tässä artikkelissa käymme läpi erilaiset testamentit. Yleistestamentti ja erityistestamentti eli legaatti Yleistestamentilla testamentin tekijä määrää jäämistöstään yleisluontoisesti ilman, että testamentti koskisi jotain tiettyä omaisuutta.… Lue lisää »
Perintökaaren mukaisesti perunkirjoituksen toimituttaa sellainen henkilö, joka parhaiten tuntee pesän tilan. Häntä kutsutaan pesän ilmoittajaksi. Pesän ilmoittaja kutsuu perunkirjoitusta pitämään kaksi uskottua miestä. Pesän varat ja velat sekä muut pesää… Lue lisää »