Pesänselvityksen tavoitteena on kuolinpesän jakokuntoon saattaminen. Kuolinpesässä on selvitettävä pesän varat ja velat, koska ne oikeudet ja velvoitteet, jotka sitoivat perittävää, pysyvät voimassa perittävän kuoleman jälkeenkin. Lähtökohtaisesti perittävän omaisuuden hoitaminen… Lue lisää »
Pesänjakaja -hakemus tehdään käräjäoikeuteen. Pesänjakajaa voi hakea jokainen osakas yksin, riippumatta muiden osakkaiden halukkuudesta. Hakemuksen perusteella käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänjakajan. Mitä hakemus pesänjakajasta sisältää? Pesänjakaja hakemus on yksinkertainen asiakirja, joka… Lue lisää »
Pesänselvitys kuolinpesässä tehdään uskottujen miesten, kuolinpesän osakkaiden tai käräjäoikeuden määräämän pesänselvittäjän toimesta. Pesänselvitys toimenpiteenä Kuolinpesä syntyy sillä hetkellä, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää kuolinpesä. Kuolinpesä on verotusyhtymä… Lue lisää »
Perintökaari lähtee siitä olettamuksesta, että kuolinpesän osakkailla on mahdollisuus keskenään sopuisasti kyetä hoitamaan kuolinpesän hallinnon pesänselvitys. Pesänselvittäjän hallinto on osakkaiden yhteishallinnolle toissijainen vaihtoehto. Yhteishallinto on joustava ja ylivoimaisesti yleisin kuolinpesän… Lue lisää »
Konkurssipesään voidaan määrätä tuomioistuimen päätöksellä yksi tai useampi pesänhoitaja. Varsinkin laajoihin ja yleisesti ottaen hankalempiin konkurssipesiin on mahdollista määrätä useampia pesänhoitajia selvittämään konkurssipesää. Mikäli pesänhoitajia on useampia, he voivat keskenään… Lue lisää »
Kuka voi hakea kuolinpesän konkurssia? Kuolinpesän konkurssia voi hakea kuolinpesän osakas, kuolinpesään määrätty pesänselvittäjä taikka kuolinpesän velkoja. Kuolinpesän konkurssia haetaan vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudesta. Kuolinpesän osakkaista jokainen yksin voi tehdä… Lue lisää »
Vainajan veloista erotetaan kuolinpesän velat, jotka ovat pääsääntöisesti perittävän kuoleman jälkeen hautajaisista, pesänselvityksestä, perunkirjoituksesta, pesän hoidosta, hallinnosta ym. toimenpiteistä aiheutuneet kulut. Kuolinpesän velat on maksettava kuolinpesästä ennen vainajan velkoja. Ennen… Lue lisää »
Mitä tarkoittaa jakamaton kuolinpesä? Miten jakamaton kuolinpesä käytännössä toimii? Kuolinpesä voi säilyä jakamattomana vaikka vuosisadan. kuolinpesä Kuolinpesä syntyy, kun henkilö kuolee. Jokaisen kuolleen henkilön jälkeen jää siis kuolinpesä. Kuolinpesästä käytetään… Lue lisää »
Hakemus pesänselvittäjästä tehdään käräjäoikeuteen. Pesänselvittäjää voi hakea jokainen osakas yksin, riippumatta muiden osakkaiden halukkuudesta. Hakemuksen perusteella käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänselvittäjän. Pesänselvittäjän tehtävänä on saattaa kuolinpesä jakokuntoon. Pesänselvittäjä hakemus Pesänselvittäjä hakemus… Lue lisää »
Perunkirjoitus on toimitettava jokaisen kuolleen luonnollisen henkilön jälkeen kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä. Perunkirjoituksesta säädellään perintökaaressa. Mikä on perukirjan tehtävä? Perunkirjoituksella on kaksi funktiota. Ensinnäkin perunkirjoituksessa… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.