Vuokralaisen häätöprosessi alkaa vuokrasopimuksen päättämisestä, minkä jälkeen häätöä haetaan käräjäoikeudesta. Sen jälkeen ulosottomies hoitaa häädön.
Vuokralaisen häätöprosessi
Mikäli vuokrasopimuksen purkuperuste on olemassa, mutta vuokrasopimuksen purkamista ei vuokralaisen kanssa saada sovittua, voidaan sen jälkeen hakea vuokralaisen häätöä. Samoin, jos vuokrasopimus on päättynyt ”normaalisti” esimerkiksi irtisanomisen tai määräaikaisuuden päättymisen perusteella, mutta vuokralainen ei muuta pois asunnosta, voidaan sen jälkeen hakea häätöä. Vuokranantaja ei saa omatoimisesti toimittaa häätöä kuten ajaa vuokralaista pois, kantaa tavaroita asunnosta ulos tai vaihtaa lukkoja asuntoon. Vuokralaista suojaa perustuslakiin kirjattu kotirauha siihen asti, kun hänellä on huoneisto hallinnassaan, vaikka hallintaan ei olisi enää oikeutta.
Vuokrasopimuksen päättämisen jälkeen seuraava vaihe on hakea tuomioistuimelta, käräjäoikeudelta, häätöä. Tuomioistuimen antama tuomio, joka velvoittaa vuokralaisen luovuttamaan huoneiston takaisin vuokranantajalle, on kelvollinen häätöperuste. Häätöperusteen eli tuomion saamiseksi vuokranantajan on laitettava asia vireille käräjäoikeudessa haastehakemuksella. Häätömenettely on oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä tarkoitettu asia, joka saadaan laittaa vireille ns. summaarisena asiana, mikä tarkoittaa yksinkertaistettua menettelyä.
Käräjöoikeuden antama häätötuomio on toimitettava ulosottovirastoon. Häädön täytäntöönpanon hoitaa ulosottoviranomainen, ei siis vuokranantaja itse senkään jälkeen, kun hänellä on käräjäoikeuden antama häätötuomio. Ulosottomies antaa vuokralaiselle vielä muuttokehotuksen, jossa annetaan noin 2-3 viikkoa aikaa muuttaa asunnosta pois vapaaehtoisesti. Vasta sen jälkeen, ellei vuokralainen tähän mennessäkään ole muuttanut asunnosta pois, ulosottomies konkreettisesti häätää vuokralaisen ja poistaa hänen omaisuutensa asunnosta.
Nopeaa apua lakiasioihin.