Saantosuojalla tarkoitetaan vilpittömästi toimineen luovutuksensaajan suojaa esineen oikeaa omistajaa tai vastaavassa asemassa olevaa sivullista vastaan. Saantosuoja toteutuu siten, että se tekee mahdolliset saantovirheet tehottomiksi ja luovutuksensaaja saa esineen suojaa oikeaa omistajaa vastaan. Saantosuojaa rasittaa kuitenkin oikean omistajan lunastusoikeus esineeseen.

Kuka tahansa luvoutuksensaaja ei automaattisesti saa saantosuojaa. Edellytyksenä on, että luovutuksensaaja on ollut vilpittömässä mielessä eli hän ei ole tiennyt eikä hänen ole pitänytkään tietää oikean omistajan paremmasta oikeudesta esineeseen. Saantosuoja eroaa hieman irtaimen ja kiinteän esineen välillä.

Irtaimen esineen saantosuoja

Irtaimen esineen kohdalla pääsääntönä on, että saantosuojan saadaan, mikäli luovutuksensaaja on ollut vilpittömässä mielessä saadessaan esineen kaupalla, vaihdolla tai lahjalla. Jos taas luovutuksensaaja on tiennyt esineen joutuneen oikealta omistajalta vääryydellä pois tai luovutuksensaajassa muuten havaitaan vilppiä, saa omistaja esineen takaisin lunastuksetta. Poikkeuksen luovutuksensaajan vilpittömään mieleen tuovat tilanteet, joissa esine on joutunut oikealta omistajalta pois näpistämisen, varkauden, ryöstön tai kiristämisen kautta. Edes vilpitön mieli ei näissä rikollisissa tapauksissa anna saantosuojaa.

Yksinkertaisesti, saantosuoja edellyttää, että luovuttajalla on esineen hallinta ja hän luovuttaa tämän vilpittömässä mielessä olevalle luovutuksensaajalle. Saantosuojan saamiseksi edellytetään tradition tapahtuminen (luovutuksen saaja on saatava esine hallintaansa).

Se, että luovutuksen saajalla on saantosuoja ei tarkoita sitä, että tämä saisi pitää esineen. Luovutuksensaaja joutuu siis joka tapauksessa luovuttamaan esineen oikealle omistajalle, mutta saantosuojan toteutuessa hän saa oikeuden lunastussummaan eli oikea omistaja joutuu maksamaan korvausta saadakseen esineensä takaisin. Ainoa poikkeus tähän ovat arvopaperit, joiden saantosuoja on vahvempi kuin muun irtaimen. Niiden saajan ei tarvitse palauttaa arvopapereita edes tapauksissa, joissa ne ovat joutuneet rikoksella pois oikealta omistajalta.

Kiinteän esineen saantosuoja

Kiinteän omaisuuden saantosuoja tulee kysymykseen lähinnä kiinteistöjen kohdalla. Niin kuin irtaimessa, myös kiinteistöjen saantosuoja koskee luovutukseen perustuvia saantoja eli kauppaa, vaihtoa tai lahjaa. Saantosuoja on tässäkin tapauksessa luovutuksensaajan  suojaa oikeaa omistajaa vastaan, vaikka kiinteistö on joutunut pois oikealta omistajalta tämän saannon virheellisyyden johdosta.

Pääsääntö on, että luovutuksensaaja  saa pitää kiinteistön kahden edellytyksen täyttyessä: (1) luovuttajalla oli saannon tapahtuessa lainhuuto kiinteistöön ja (2) luovutuksensaaja ei tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää, ettei luovuttaja ollut kiinteistön oikea omistaja. Saantosuoja ei kuitenkaan toteudu, jos oikean omistajan luovutuskirja on väärennetty, häntä kohtaan on käytetty törkeää pakkoa tai jos luovuttajalle on erehdyksessä merkitty lainhuuto kiinteistöön.

Mikäli oikea omistaja menettää oikeutensa kiinteistöön, hän voi saada korvausta valtion varoista. Luovutuksensaaja on puolestaan oikeutettu myös korvaukseen, jos hän menettää oikeutensa kiinteistöön edellä mainittujen törkeiden tapausten vuoksi.

Lue lisää tavaran oikeudellisesta virheestä

Lähde §: kauppalaki, maakaari

Suomen Juristit Oy
13.9.2016
(Päivitetty 6.11.2021)