Hallintopäätöksen tiedoksianto on tapahduttava menettelysääntöjä noudattaen. Tiedoksianto on tärkeää, koska päätös usein vaikuttaa päätöksen kohteen asemaan jollakin tavalla. Tiedoksiantotapoja ovat tavallinen ja todisteellinen tiedoksianto, sijaistiedoksianto, yleistiedoksianto ja tiedoksianto ulkomaille. Erityislaeissa voi olla määritelty erityisiä tiedoksiantotapoja.
Tavallinen ja todisteellinen tiedoksianto
Tavallinen tiedoksianto tarkoittaa päätöksen postittamista kirjeitse. Todisteellisessa tiedoksiannossa päätös toimitetaan samoin kirjeellä, tosin saantitodistusta vastaan. Usein todisteellista tapaa käytetään silloin, kun päätös velvoittaa kohdetta jollakin tavalla. Jos todisteellisen tiedoksiannon vastaanottajaa tai tämän edustajaa ei tavoiteta, voidaan asiakirja tietyissä tapauksissa luovuttaa myös tämän läheisille. Näissä tapauksissa tiedoksiannosta on laadittava kirjallinen todistus, josta ilmenee tiedoksiannon toimittaja ja vastaanottaja sekä tiedoksiannon ajankohta. Todisteellinen tiedoksianto voidaan viranomaisten harkinnasta toimittaa myös haastetiedoksiantona.
Hallintopäätöksen tiedoksianto yleistiedoksiantona
Tiedoksianto voidaan toimittaa yleistiedoksiantona. Yleistiedoksianto tulee kyseeseen yleensä, kun tavallista tai todisteellista tiedoksiantotapaa ei voida käyttää. Näin on tilanne esim. silloin, kun vastaanottajia on huomattava määrä. Hallintopäätös pidetään yleistiedoksiannossa viranomaisessa näkyvillä määräajan ja tästä nähtävillä olosta tulee tiedottaa virallisessa lehdessä ja ilmoitustaululla niin, että vastaanottajat saavat siitä suurella todennäköisyydellä tiedon.
Lue lisää tavallisesta tiedoksiannosta.
Lähde §: hallintolaki
Suomen Juristit Oy
15.12.2016
(Päivitetty 19.11.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.
