Kiinteistön hallintaoikeuden haltijalla on yleensä oikeus kiinteistön tuottoon. Kiinteistön tuottoa on esimerkiksi vuokra tai viljelysten kasvu.

Kiinteistön haltijan oikeus kiinteistön tuottoon

Kiinteistön tuottoa on kaikki se, mitä kiinteistöstä kertyy. Tällaista ovat esimerkiksi vuokrasaatava, viljelysten sato ja metsän kasvu. Hallintaoikeus kiinteistöön voidaan perustaa monella eri tavalla. Kiinteistön kaupan yhteydessä voidaan sopia siitä, että myyjälle jää hallintaoikeus kiinteistöön. Lahjoituksen yhteydessä voi lahjan antaja määrätä samalla tavalla. Myöskin perintösaannoissa testamentilla voidaan perustaa hallintaoikeus jollekulle nimetylle henkilölle vaikka omistusoikeus siirtyykin toiselle henkilölle joko testamentin tai suoraan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan. Ilman testamenttiakin leski voi olla oikeutettu pitämään hallinnassaan kuolinpesän kokonaan tai vähintään puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon.

Perintökaaren mukaan ”Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu. Muuhun omaisuuteen älköön sitä sekoitettako, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö anna siihen aihetta.”

Kiinteistön hallintaoikeuden haltijan oikeus tuottoon riippuu siis olosuhteista ja siitä, mihin hallintaoikeus perustuu. Jos joku vuokraa kiinteistöä asumistarkoitukseen, ei hänelle synny pelkästään tämän vuokrasopimuksen perusteella oikeutta hakata metsää, mutta hänellä voi olla oikeus vuokrata kohdetta edelleen alivuokralaiselle, jolloin päävuokralaisella on oikeus nauttia kuitenkin vuokratuotto. Jos kiinteistö, johon sisältyy viljelysmaita, on vuokralla maanvuokrasopimuksen perusteella, on vuokraoikeuden haltija oikeutettu tuohon viljelytuottoon.

Hallintaoikeuden haltijan oikeudesta tuottoon voidaan sopia siinä asiakirjassa tai asiayhteydessä, jossa hallintaoikeus perustetaan. Sopiminen selkeyttää tilannetta ja on suositeltavaa.