Kiinteistökaupan esisopimus on myyjän ja ostajan välinen sopimus, jolla he sitoutuvat tekemään kiinteistökaupan esisopimuksessa mainituin ehdoin.

Kiinteistökaupan esisopimus

Osapuolet voivat sopia aikomastaan kiinteistön kaupasta tekemällä esisopimuksen. Esisopimus on tehtävä samoja määrämuotoja noudattaen kuin varsinainen kauppakirja. Jos näin ei tehdä, ei esisopimus sido sen osapuolta kaupan tekemiseen. Esisopimus on tehtävä kirjallisesti ja kaupan osapuolten on allekirjoitettava se. Julkisen kaupanvahvistajan on vahvistettava esisopimus sen allekirjoittajien läsnä ollessa. Esisopimuksessa on mainittava päivä, jolloin kiinteistön kauppa on viimeistään tehtävä, sekä ne ehdot, joiden täyttyessä kauppa tehdään. Jos esisopimuksessa ei sovita kauppojen tekemisen takarajaa, se on voimassa viisi (5) vuotta.

Kauppahinnasta voidaan sopia myöhemmin

Kauppahinnastakin voidaan sopia jo esisopimuksessa. Toisaalta kauppahinta ja muu vastike voidaan myös jättää myöhemmin sovittaviksi. Tällöin esisopimuksessa pitää olla mainittu ne perusteet, joiden mukaan kauppahinta määräytyy. Jos esimerkiksi kiinteistön pinta-ala on epäselvä esisopimusta tehtäessä, voidaan esisopimuksessa sopia kauppahinnaksi X e / neliömetri. Tällöin on sovittu selkeästi siitä, mihin kauppahinta perustuu ja miten se määräytyy ja lopullinen kauppahinta selviää sitten, kun kiinteistön pinta-ala on tarkistusmitattu.

Esisopimuksen osapuolella on oikeus viimekädessä käräjäoikeudessa nostettavalla kanteella vaatia toista osapuolta tekemään kiinteistön kauppa esisopimuksessa sovituilla ehdoilla. Osapuolella on lisäksi oikeus saada korvaus esisopimuksen rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta. Jos kiinteistö on vastoin esisopimusta luovutettu jollekin muulle, esisopimuksessa tarkoitetulla ostajalla on oikeus saada korvaus vahingostaan myyjältä.

Esisopimuksessa voidaan sopia, että se sitoo vain toista osapuolta.