Kiinteistökaupan hankintameno-olettama on käytettävissä, jos todellinen hankintahinta ei ole selvillä tai jos myyjä haluaa käyttää hankintameno-olettamaa.

Kiinteistökaupan hankintameno-olettama

Kiinteistön myynnistä saadusta voitosta on maksettava luovutusvoittovero. Tuloverolain 45 §:n 1 momentin mukaan omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on veronalaista pääomatuloa. Tuloverolain 46 §:n 1 momentin mukaan omaisuuden luovutuksesta saadun voiton määrä lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä. Siis luovutushinnasta vähennetään hankintahinta, mistä saadaan voitto, joka on veronalaista tuloa.

Jos hankintahintaa ei tiedetä tai jos sitä ei haluta käyttää, voi myyjä todellisen hankintahinnan sijasta käyttää hankintameno-olettamaa. Tällöin luovutushinnasta vähennettävä määrä on aina vähintään 20 prosenttia ja, jos luovutettu omaisuus on ollut luovuttajalla vähintään 10 vuoden ajan, vähintään 40 prosenttia luovutushinnasta.

Luovutetun omaisuuden omistusaika (yli vai alle 10 v) lasketaan pääsääntöisesti osto- tai muun hankkimissopimuksen tekemisestä luovutussopimuksen tekemiseen saakka.

Kiinteistön omistusaikaa määritettäessä merkityksellinen on maapohjan hankinta-aika. Siitä lasketaan myös kiinteistön kaupassa luovutettavien rakennusten hankinta-aika, vaikka rakennukset olisi rakennettu myöhemmin. Jos kiinteistö muodostuu rakennuksesta ja siirtokelpoisesta maanvuokraoikeudesta, siirtokelpoista vuokraoikeutta koskevan sopimuksen tekeminen aloittaa omistusajan. Maapohjan ostaminen myöhemmin omaksi ei muodosta tällaisessa tilanteessa uutta saantoa