Kiinteistökaupan kaupanvahvistaja vaaditaan jokaisessa kiinteistönkaupassa. Kaupanvahvistajan tehtävänä on valvoa, että kiinteistökauppa tehdään maakaaren mukaisesti.

Kiinteistökaupan kaupanvahvistaja

Kiinteistökaupan kaupanvahvistajan oikeutus tulee joko suoraan virka-aseman perusteella (laki kaupanvahvistajista 573/2009) tai maanmittauslaitoksen määräyksen perusteella.

Virka-asemaan perustuva kaupanvahvistaja

Suoraan virka-asemaan perustuvia kaupanvahvistajia ovat:

1) maistraattien päälliköt, henkikirjoittajat, julkiset notaarit, poliisipäälliköt, apulaispoliisipäälliköt, johtavat kihlakunnanvoudit, kihlakunnanvoudit ja maakunnanvouti sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maanmittausinsinöörit;

2) Maanmittauslaitoksen virkamiehet ja kunnan viranhaltijat, jotka voivat kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 5 §:n mukaan toimia toimitusinsinööreinä;

3) konsulipalvelulain (498/1999) 33 §:ssä tarkoitetut ulkomaanedustustossa palvelevat virkamiehet ja työntekijät.

Maistraatin, poliisilaitoksen ja ulosottoviraston päällikkö sekä Maanmittauslaitoksen palveluksessa oleva, erikseen määrätty virkamies voi lisäksi määrätä alaisensa virkamiehen kaupanvahvistajaksi. Kiinteistöjen kirjaamisasioita ratkaisevaa virkamiestä ei saa kuitenkaan määrätä kaupanvahvistajaksi.

Maanmittauslaitoksen määräykseen perustuva kaupanvahvistaja

Yleisiä kaupanvahvistajia käytännön kiinteistökauppojen hoitamisessa ovat juuri maanmittauslaitoksen määräyksellä toimivat kaupanvahvistajat. He ovat pääosin yksityisen sektorin palveluksessa, usein kiinteistönvälitysalalla toimivia henkilöitä. Maanmittauslaitos antaa henkilölle oikeuden toimia kaupanvahvistajana, jos hän sitä hakee ja jos maanmittauslaitos katsoo hänet tähän tehtävään sopivaksi. Maanmittauslaitos pitää yllä rekisteriä kaupanvahvistajista. Maanmittauslaitos voi myös perua kaupanvahvistajan oikeudet, jos siihen on aihetta.