Kiinteistökaupan rasitteet pitää tarkistaa ennen kaupantekoa. Kiinteistöön voi kohdistua toisen kiinteistön hyväksi erityisiä oikeuksia tai muita rasitteita.

Kiinteistön rasitukset näkyvät kiinteistötietojärjestelmästä tilattavasta rasitustodistuksesta. Rasitustodistus on asiakirja, joka pitää aina tarkistaa ennen kiinteistön ostamista. Mitään tarkastuspakkoa ei lopulta kuitenkaan ole, mutta rasitteiden tarkastaminen on ostajan kannalta hyvin keskeinen seikka.

Kiinteistön rasitukset

Kiinteistö rasitukset tarkoittavat sellaisia muiden kiinteistöjen oikeuksia, jotka jollakin tavalla tai joltakin osin rajoittavat tai häiritsevät, siis rasittavat, rasitteiden kohteena olevaa kiinteistöä. Se mikä on toiselle kiinteistölle perustettu erityinen oikeus, on yleensä toiselle kiinteistölle kohdistuva rasite.

Rasitteet voivat perustua kiinteistöjen omistajien välisiin sopimuksiin tai sitten ne on voitu perustaa erillisessä maanmittauslaitoksen vetämässä kiinteistötoimituksessa. Rasitteella viitataan yleensä nimenomaan kiinteistötoimituksessa toisen kiinteistön hyväksi perustettuun oikeuteen. Rasitteet käyvät ilmi kiinteistörekisteristä ja ne sitovat kiinteistön uuttakin omistajaa automaattisesti.

Kiinteistötoimituksessa perustettujen rasitteiden lisäksi kiinteistöön voi kohdistua myös toisen kiinteistön tai tahon hyväksi perustettuja erityisiä oikeuksia. Tällaiset erityiset oikeudet perustuvat yleensä sopimuksiin.

Tyypillisiä erityisiä oikeuksia ovat esim:

• Kiinteistöön kohdistuva maanvuokraoikeus tai muu käyttöoikeus
• Henkilölle perustettu kulkuoikeus tai esim. oikeus pitää venettä kiinteistön alueella
• Kiinteistöllä sijaitsevaan rakennukseen kohdistuva vuokraoikeus
• Kiinteistöön kohdistuva eläkeoikeus (syytinki)
• Metsänhakkuuoikeus tai maa-aineksen otto-oikeus
• Metsästysoikeus tai kalastusoikeus

Kaikki rasitteet eivät näy kiinteistörekisterissä

Erityiset oikeudet voivat olla joko kiinteistörekisteriin kirjaamattomia tai sinne kirjattuja oikeuksia. Kaikki kirjatut oikeudet sitovat kiinteistön uutta omistajaa. Kiinteistörekisteriin tehtävän kirjauksen yksi funktio on nimenomaan se, että kirjauksella niistä oikeudesta tehdään julkinen ja se saa näin varmistuksen olemassaololleen automaattisesti. Erityisen oikeuden haltijan kannalta on siis edullista kirjata erityinen oikeus, jos se on kirjaamiskelpoinen.

Kirjaamattomatkin oikeudet voivat kuitenkin sitoa kiinteistön uutta omistajaa. Näin on silloin, jos hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää niistä kauppaa tehtäessä. Myyjän tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluu kertoa ostajalle kaikista kiinteistöön kohdistuvista rasitteista, myös kirjaamattomista. Lisäksi kaikki kiinteistökaupan rasitteet on syytä kirjata kiinteistön kauppakirjaan.

Lue lisää muista kiinteistökaupassa vaadittavista asiakirjoista!