Kiinteistön hallintaoikeus voidaan erottaa omistusoikeudesta. Kiinteistön myyjä tai lahjoittaja voi pitää hallintaoikeuden itsellään.

Kiinteistön hallintaoikeus

Kiinteistön omistusoikeus ja hallintaoikeus ei tarvitse olla samalla henkilöllä.

Omistaja voi luovuttaa hallintaoikeuden

Kiinteistön omistaja voi pitää hallintaoikeuden itsellään, tai luovuttaa sen ulkopuoliselle. Vastikkeellinen hallintaoikeuden luovutus ulkopuoliselle on vuokrasuhde. Vuokralainen maksaa omistajalle vuokraa ja saa siitä vastineeksi kiinteistön hallintaoikeuden. Rakennettujen kiinteistöjen lisäksi voidaan tehdä myös pelkkiä maanvuokrasopimuksia. Kiinteistön omistaja voi luovuttaa kiinteistön hallintaoikeuden myös vastikkeetta.

Myyjä tai lahjoittaja voi pidättää hallintaoikeuden

Kun kiinteistö myydään tai kun se lahjoitetaan, voi myyjä tai lahjoittaja pidättää itsellään hallintaoikeuden kiinteistöön. Sukupolvenvaihdoksiin, perheen sisäisiin myynteihin tai lahjoituksiin, on mahdollista sisällyttää ns. syytinki ehto. Syytinki -sanaa käytetään hieman erilaisissa merkityksissä, mutta yleisesti sillä tarkoitetaan sellaista kaupan ehtoa, jossa myyjä saa jäädä vastikkeetta asumaan kiinteistölle ja hallita jotakin kiinteistön osaa lopun elämänsä ajan. Kauppahinta on käypää hintaa alempi, kun kauppaa rasittaa syytinki.

Testamenttimääräys hallintaoikeudesta

Testamentintekijä voi kirjata testamenttiin määräyksen siitä, että kiinteistön omistusoikeus siirtyy yhdelle henkilölle mutta hallintaoikeus toiselle. Hallintaoikeuden siirtäminen leskelle on hyvin yleistä. Keskinäisellä testamentilla puolisot varmistavat, että eloon jäänyt puoliso saa jäädä hallitsemaan kiinteistöä, vaikka omistusoikeus siirtyykin perillisille.

Lesken hallintaoikeus kiinteistöön

Kun henkilö kuolee, on hänen leskellä vähimmäisoikeutena oikeus pitää hallinnassaan yhteisenä kotina käytetty asunto. Näin on siinäkin tapauksessa, ettei kiinteistöstä ole tehty testamenttia.