Kiinteistön osto kannattaa tehdä huolellisesti. Ostajan kannattaa hankkia ja selvittää kaikki kiinteistön kuntoon ja asemaan liittyvät tiedot.

Kiinteistön osto

Kiinteistön osto on monesti erittäin merkittävä päätös taloudellisesti. Kiinteistön ostaminen kannattaa tehdä huolella. Jos olet ostamassa kiinteistöä, mieti ainakin näitä asioita:

Kiinteistön kunto

Ostajan ei pidä sokeasti luottaa kuntotarkastukseen! Jos myyjä teettää kiinteistöllään kuntotarkastuksen, voi sen tarkoitus olla pelkästään myyntiä edistävä pinnallinen tarkastelu. Kuntotarkastuksia on monentasoisia ja vilpillinen (ja vilpitönkin) myyjä teettää helposti halvimman ja itselleen mieluisen kuntotarkastuksen. Näiden ongelma on siinä, että päällisin puolin tarkasteltuna kiinteistön kunnosta ei havaita huomautettavaa. Kuitenkin piilevät virheet ovat sananmukaisesti piileviä, eli niitä ei silmillä tai pinnallisella tarkastelulla havaitse. Kevyet kuntotarkastukset jättävät lähes poikkeuksetta huomioimatta rakenteiden sisällä olevat vauriot, mitkä aiheuttavat suurimmat riitaisuudet jälkeenpäin.

Kaavoituksellinen asema

Etenkin kiinteistöjen kohdalla, joissa ei ole vielä rakennuksia päällä, kannattaa ostajan pyrkiä selvittämään sitä, mitä kiinteistön paikalle on suunniteltu. Kaavoituksella vaikutetaan merkittävästi kiinteistön tulevaisuuteen ja hintaan. Rakennuskieltoalueella tai pakkolunastuksen uhan alueella sijaitsevasta kiinteistöstä ei kannata maksaa samaa hintaa kuin kiinteistöstä, jonka kaavoituksellinen tulevaisuus on parempi.

Ostajan selonottovelvollisuus ja myyjän tiedonantovelvollisuus

Ongelmia ilmenee silloin, kun ostaja ei huolellisesti tarkasta kiinteistöä ennen sen ostamista. Myyjän näkemys ja ostajan näkemys kiinteistön kunnosta, hajuhaitasta, ympäristön melusta jne. voivat poiketa olennaisesti toisistaan. Se mikä myyjälle on normaalia, voi häiritä ostajaa huomattavasti. Ostajan on ehdottomasti tarkastettava ostettava kiinteistö huolellisesti ennen kaupan tekoa. Myyjän tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti voi johtaa siihen, että ostajalla on oikeus hinnanalennukseen, mutta kaupan purku on Suomen lainsäädännöllä tehty huomattavan hankalaksi, ellei myyjä ole samaa mieltä kaupan purkamisesta.

Lahjaverotus sukulaiskaupoissa

Etenkin perheen sisäisissä kaupoissa voi olla halu siirtää kiinteistö alihintaisella kaupalla seuraavalle sukupolvelle. Tällöin voi kuitenkin tulla lahjaveroseuraamuksia ja myynti voidaan katsoa myös saajansa ennakkoperinnöksi myöhemmässä perinnönjaossa. Lahjaveroa on maksettava kaikenlaisista lahjoista, jotka ylittävät perintö- ja lahjaverolain mukaisen verotuksen rajan. Alihintaisessa kaupassa lahjan osuuden muodostaa käyvän arvon ja toteutuneen myyntihinnan välinen erotus. Esimerkiksi, jos kiinteistön käypä arvo on 200000 euroa ja se myydään 120000 eurolla, on tässä lahjan osuus 80000 euroa. Alihintaisena pidetään kauppaa, joka on enintään 3/4 -osaa kauppahinnasta. Tämän säännön mukaan siis lahjaveron välttää, kun kauppahinta on yli 75 % kiinteistön käyvästä arvosta.

Kunnan etuosto-oikeus

Kunta voi käyttää etuosto-oikeutta sen alueella tapahtuvassa kiinteistökaupassa, jos kiinteistö on yli 5000 m2 (pääkaupunkiseudulla yli 3000 m2) suuruinen ja se ostetaan yhdyskuntarakentamista tai vastaavaa käyttöä varten. Etuosto-oikeutta käyttäessään kunta tulee ostajan sijaan kaupan osapuoleksi vasta sen jälkeen, kun kauppa on jo tehty. Ostajan kannattaa huomioida myös kunnan etuosto-oikeuden mahdollisuus tai selvittää se, ettei kunnalla ole etuosto-oikeutta kaupan kohteena olevaan kiinteistöön.