Kiinteistön rajat merkitään maastoon rajapyykeillä. Epäselvissä tilanteissä kiinteistön rajat määritellään maanmittaustoimiston tekemässä rajankäynnissä.

Kiinteistön rajat

Kiinteistön rajat merkitään karttoihin ja lisäksi ne merkitään rajamerkeillä maastoon. Kiinteistön rajoja ei merkitä maastoon niiden koko matkalta vaan ainoastaan ”nurkista” siten, että raja muodostuu maastossa suorista viivoista rajapyykiltä toiselle.

Kiinteistön rajapyykkejä ei tietenkään saa omavaltaisesti siirtää. Jos kiinteistön rajoissa on epäselvyyksiä, ne selvitetään erillisessä maanmittaustoimiston vetämässä toimituksessa; rajankäynnissä.

Rajankäynti on tarpeellista, jos esimerkiksi rajamerkki on kadonnut tai rajan paikka on muuten epäselvä. Epäselvyyttä voi aiheuttaa esim. se, että raja on kovin pitkä. Silloin rajan tarkan paikan selvittäminen pitkältä matkalta voi olla hankalaa, kun rajamerkkejä ei edes näe. Toisaalta maanomistajat ovat voineet vaihtua eivätkä entiset maanomistajat ole huolehtineet siitä, että rajat olisivat selvästi maastoon merkitty. Myös naapureiden kesken voi tulla riitaa siitä, missä kohdassa raja kulkee, jolloin rajankäynti on myöskin tarpeellista.

Rajankäynnissä selvitetään rajan paikka, rakennetaan tarvittavat rajapyykit kadonneiden tilalle ja merkitään tarvittaessa rajalinja maastoon. Rajankäynnin hakijana voi olla esimerkiksi kiinteistön omistaja tai osaomistaja, vuokraoikeuden haltija, kunta tai henkilö, jonka oikeutta rajankäynti välittömästi koskee (esimerkiksi yhteisen alueen osakas). 

Jos rajamerkki häviää esimerkiksi metsätöissä tai sähkölinjan vetämisessä, se rakennetaan uudelleen rajamerkin hävittäjän kustannuksella.

Rajankäynti alkaa kokouksella, johon kutsutaan kaikki rajanaapurit. Rajankäynnin päätteeksi määrätään toimituskustannusten jakamisesta. Toimituksen jälkeen asiaan osalliset saavat pöytäkirjan ja toimituskartan, jossa näkyy käydyn rajan paikka.