Kuka henkilökortteja myöntää? Suomessa henkilökortit myöntää paikallispoliisi hakijan kirjallisen hakemuksen perusteella. Hakemuksen voi tehdä mille tahansa paikallispoliisille. Henkilökortti käy virallisesta henkilöllisyystodistuksesta siinä missä passi tai ajokorttikin. Sitä voidaan käyttää tietyin… Lue lisää »
Saanko vaihtaa sukunimeni mieleiseksi? Hyväksytäänkö nimi? Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, joka on sopimaton tai jonka käyttö muutoin aiheuttaa haittaa. Vaikka nimenmuutosta hakeva itse kokisi nimen olevan hyvä ja… Lue lisää »
Voiko sukunimen menettää? Sukunimen voi menettää kahdella tavalla. Jos lapsen isyys kumotaan, mies voi vaatia, että lapsi ei saa enää käyttää hänen nimeään. Miehen on tehtävä vuoden kuluessa isyyden kumoutumisesta… Lue lisää »
Miten haen etu- tai sukunimen muutosta? Etunimen ja sukunimen voi muuttaa maistraatille toimitettavalla hakemuksella. Joissakin tapauksissa hakemuksen sijasta riittää ilmoitus nimen muuttamisesta. Etunimen voi ilmoitusmenettelyllä muuttaa yhden kerran. Myöhemmät etunimen… Lue lisää »
Varavaltuutettu toimii vain väliaikaisesti. Hän toimii silloin, kun varsinainen valtuutettu on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäviään. Varsinainen valtuutettu voi olla esimerkiksi sairastunut tai esteellinen hoitamaan valtuutetun tehtävää. Varavaltuutetun rooli on siis… Lue lisää »
Kun henkilö määrätään edunvalvontaan, maistraatti valvoo laajasti edunvalvojan toimia. Sen sijaan edunvalvontavaltuutuksessa valvonnan määrä riippuu valtakirjasta. Valtuuttaja voi valtuutuksessa määrittää, miten paljon maistraatti valvoo valtuutetun toimia. Pakollisia valvontamuotoja ovat omaisuusluettelo… Lue lisää »
Henkilö valitsee itse valtuutetun. Valtuutettu ei saa olla oikeushenkilö eli esim. yritys tai yhdistys. Valtuutetun tulee nimenomaisesti suostua toimimaan valtuutettuna, eli ketään ei voi valtuuttaa vastoin tahtoaan. Valtuutetulta ei edellytetä… Lue lisää »
Toissijainen valtuutettu tavallaan ”odottaa”. Hänestä tulee valtuutettu vain, jos varsinainen valtuutettu ei ota valtuutetun tehtävää vastaan tai hän luopuu tehtävistään. Varsinainen valtuutettu voi myös tulla pysyvästi estyneeksi toimimaan valtuutettuna. Syynä… Lue lisää »
Valtuuttaja voi valtuuttaa myös useamman valtuutetun toimimaan rinnakkain. Hän voi määrätä toisen valtuutetun tehtäviksi taloudelliset asiat, ja toiselle valtuutetulle muiden asioiden hoidon. Esimerkiksi valtuuttaja voi valtuuttaa puolisonsa vastaamaan hänen terveydenhuollostaan… Lue lisää »
Kun tehdään pätevä edunvalvontavaltuutus, ei sen jälkeen tarvitse enää määrätä erikseen edunvalvojaa. Edunvalvontavaltuutus on pätevä, kun se täyttää edunvalvontavaltuutuksesta annetussa laissa säädetyt muotoedellytykset. Pätevyys edellyttää a) kirjallista muotoa b) valtuuttajan… Lue lisää »