Kirkon asema määritellään viime kädessä lainsäädännöllä. Suomessa evankelis-luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla on lainsäädännössä erityisasema. Näin ollen niitä kutsutaan kansankirkoksi tai valtionkirkoksi. Muilla uskonnollisilla yhdistyksillä, kirkkokunnilla, yhdyskunnilla tai vastaavilla ei… Lue lisää »
Kirkon päätöksenteko tapahtuu monella portaalla; tässä artikkelissa esitellään kirkolliskokous, piispainkokous, kirkkohallitus ja kirkkoneuvosto. Kirkolliskokous on ylin päättävä elin Kirkon keskushallinto jakautuu usealle eri toimijalle. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin… Lue lisää »
Kirkon hallinto perustuu piispalliseen järjestysmuotoon. Piispa toimii ylimpänä pappien ja seurakuntien valvojana. Piispa tekeekin seurakuntiin nk. piispantarkastuksia. Piispalla on myös pappisvihkimis- ja tuomiovaltaa yhdessä tuomiokapitulin kanssa. Tuomiokapituli Tuomiokapituli on hiippakunnan hiippakuntavaltuuston… Lue lisää »
Kirkollisvalitus on valitus, jonka voi tehdä useiden evankelisluterilaisen kirkon elinten päätöksistä. Kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkovaltuuston, seurakunnan ja hiippakunnan vaalilautakunnan, hiippakuntavaltuuston, tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen päätökseen sekä kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston oikaisuvaatimuksen… Lue lisää »
Kirkollisvalituksen voi tehdä vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Yleensä kirkollisten elinten päätökseen haetaan muutosta kirkollisvalituksella. Kirkollisvalitukseen ja sen valitusperusteisiin voit tutustua alla olevasta artikkelista: Kirkollisvalitus ja valitusperusteet säädellään laissa… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.