Vuokravakuuden palautusaika ei ole tarkkaan määräpäivään sidottu. Vuokravakuus on palautettava vaadittaessa sitten, kun edellytykset ovat olemassa. Vuokravakuuden palautusaika Kun vuokrasuhde päättyy tai vakuuden määräaika on muutoin kulunut, vuokranantajan on palautettava vakuus sen… Lue lisää »
Vuokravakuudesta ja sen käytöstä Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 1 luvun 8 §:n mukaan voidaan sopia kohtuullisen vakuuden asettamisesta sen vahingon varalta, että sopijapuoli ei täytä velvoitteitaan. Jos vakuutta ei sovitussa… Lue lisää »
Jos ositus on toimitettu puolisoiden keskinäisellä sopimuksella ilman että pesänjakajaa on määrätty, sopimusosituksen moitekanteen nostamiselle ei ole laissa säädettyä tarkkarajaista moiteaikaa. Kanne on tällöin nostettava kohtuullisessa ajassa. Koska osituksessa ei… Lue lisää »
Suomen aviovarallisuusjärjestelmä on rakennettu osapuolten välisiä ositusriitoja silmällä pitäen siten, että riitojen selvittäminen kuuluu ensiasteena pesänjakajalle. Tämä voi merkitä käytännössä esimerkiksi sitä, että jos puolisolla on kiistaton tasinkosaatava, jonka toinen… Lue lisää »
Suomalainen aviovarallisuusjärjestelmä on rakennettu omaisuuden erillisyyden periaatteen varaan. Kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa sitä kuvataan yleensä omaisuuden erillisyysjärjestelmäksi. Avioliittolain 2 luvun 34 §:n mukaan se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen… Lue lisää »
Oikeudenkäymiskaaren (OK) 5 luku säätelee oikeudenkäynnin kulkua riita-asioissa. Riita-asiat jaetaan Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:n mukaisiin “laajoihin riita-asioihin” sekä Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n mukaisiin ns. riidattomiin eli “summaarisiin riita-asioihin”, jotka… Lue lisää »
Tuomioistuimen tiedoksi antamassa haasteessa vastaajaa pyydetään vastaamaan kirjallisesti haastehakemukseen, sekä ilmoittamaan myöntääkö vai kiistääkö vastaaja kantajan haastehakemuksen. Mikäli vastaaja kiistää haastehakemuksen, on vastaajan ilmoitettava vastustamisen perusteet sekä ilmoittamaan ne todisteet, jotka… Lue lisää »
Pääsääntöisesti puoliso perii lapsetta kuolleen aviopuolisonsa. Mitään lakiosaoikeutta ei puolisolla kuitenkaan ole eli lapseton henkilö voi pätevästi testamentata koko omaisuutensa jollekin muulle kuin puolisolleen. Puolison perintöoikeus on oikeutena vahvempi kuin… Lue lisää »
Vaikka rintaperillinen vaatisi jakoa taikka testamentinsaaja testamentin mukaista osuuttaan, saa eloonjäänyt puoliso kuitenkin pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon. Oikeutta… Lue lisää »
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillinen vaadi jakoa. Tätä kutsutaan lesken enimmäissuojaksi. Vaikka rintaperillinen vaatisi, että perintö jaetaan lesken eläessä, leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä… Lue lisää »